Kadoksissa

Eilen katsoimme taas vaihteeksi laatutelevisiosarjaa siten kuin tv-sarjoja katsoman pitääkin, eli seitsemän jaksoa peräjälkeen. Nautinnon kohteena oli ABC:n tuore pläjäys nimeltä Lost, jossa lentokone hajoaa ilmassa, mutta kuin ihmeen kaupalla 48 ihmistä selviää hengissä autiolle saarelle. Pelastuksesta ei ole minkäänlaista varmuutta, ja metsässä liikkuu jotain järjenvastaisen suurta, joka murisee ilkeästi.

Sarja on ihastuttava sekoitus mm. Lord of the Fliesia ja Twin Peaksiä. Mukana on hienoja näyttelijöitä tulkitsemassa mielenkiintoisia hahmoja ja juoni pysyy liikkeessä jaksosta toiseen. Haaksirikkoisten joukossa on mm. lääkäri, korealainen pariskunta, joka ei puhu englantia, rockbändin basisti, arabi, bimbo, rikollinen, viimeisillään raskaana oleva nainen, virallinen kusipää™, ylipainoinen nuorukainen, mies, joka on kokenut ihmeen sekä joukko muita persoonallisuuksia, joista kaikista vähitellen paljastuu yhtä jos toistakin.

Sarjaa on tähän mennessä tehty yksitoista jaksoa ja niistä viimeiset neljä olisi tarkoitus katsoa huomenna. Tähän mennessä nähdyn perusteella uskallan kuitenkin pitää jo Lostia yhtenä tämän vuoden parhaista tv-sarjoista. Jos oikein muistan, niin Nelonen on ostanut sarjan Suomeen, joten kaipa se ensi vuoden puolella näkyy täkäläisissäkin töllöttimissä.

Tänään olen istunut viisi tuntia pienessä, pimeässä kopissa kahden suuren karvaisen miehen kanssa. Tai ei se koppi ollut niin pimeä, tai edes pieni. Ja jos ollaan oikein tarkkoja niin minä olin miehistä suurin ja karvaisin. Viisi tuntia kumminkin. Viimeisen tunnin kohdalla puhe kääntyi homokaasuun, ja pienellä haulla onnistuinkin paikallistamaan tuon legendaarisen kirjoituksen, jonka olin taas moniksi vuosiksi unohtanut. Totuus - se on jossain tuolla ulkona.

Lisäys: Ohhoh, alkuperäiseen entryyn oli eksynyt spoileri, joten kaunistelin hieman.

Posted by Henri at 20.12.04 17:02