Myöhäsyntyistä fanitusta: Rob Halford ja Judas Priest

En ollut nuore(mpa)na mikään erityinen hevimies, niinpä minulta menivät kaikki Judas Priestit, Black Sabbathit ja Iron Maidenit ohi. Pieni kosketuspinta muodostui Kiss-WASP-Twisted Sister -osastoon, mutta ei missään vaiheessa mitään varsinaista hurjaa fanitusta. Oikeastaan vasta Jaana-Mariin tutustuttuani löysin raskaan musiikin Rammsteinin ja muun saksalais-kaman kautta.

Kun Rob "Metal God" Halfordin Crucible-levy ilmestyi, muistan sitä hehkutetun kuin Jumalan toista tulemista, ja kun se sitten pari vuotta myöhemmin osui alelaarissa vastaan, poimin sen mukaan ja näin valon. Levy on eittämättä yksi parhaista kuulemistani raskaan musiikin kokonaisuuksista, ja nyttemmin vanhoilla päilläni olen siis niitä kuullut toisenkin kappaleen.

Miltei saman miten tuli sitten hankittua vertaisverkkokaupasta ja ulkomaalaisista nettikaupoista sekä Halfordin edellinen soolo Resurrection, Judas Priestin Halford-kauden kokoelma Metal Works sekä JP:n mahtava yhteenpaluulevy Angel of Retribution. Minulla kun on tapana joskus mitata näitä asioita tilastojen kautta, niin Last.fm:n mukaan Halford ja Judas Priest dominoivat aika hyvin kuuntelulistaani (ja tuo lista ei kerro edes koko totuutta, koska kuuntelen raskaampaa kamaa erityisesti ulkona, ja jostain syystä Audioscrobler ei tilastoi iPod-biisejäni enää läheskään aina).

Tämän "intron" kautta päästään sitten itse asiaan, eli seuraaviin uutisiin / havaintoihin:

• Judas Priest esiintyy jäähallissa 3.6. ja meillä on liput!
• Pari viikkoa myöhemmin bändiltä ilmestyy 90-minuuttinen tuplakonseptilevy Nostradamus, jonka bändi on lupaillut soittaa joillakin kiertueen keikoilla kokonaisuudessaan. (Minä tässä tuoreessa fanipoikaudessani kyllä toivoisin sitä hittikavalkaadiakin.)
• Rock Band-peliin on juuri ilmestynyt ladattavaksi sisällöksi koko Screaming for Vengeance-levy. Kun vielä saataisiin se peli Suomeen, niin pääsisin eläytymään metallijumalan rooliin oikein kunnolla.
• Halfordin soololevyjen eri versioilla on näköjään aivan eri biisit. Onneksi sain vinkin, että täydelliset versiot löytyvät iTunes Music Storesta, joten tavoistani poiketen suostuin ostamaan AAC-muotoista musiikkia ja hurautin samantien yhdeksän uutta biisiä metalliparhautta.

Halfordin ja Trent Reznorin yhteis-projekti 2wo on minulle tuttu, mutta seuraavana tutustumislistalla on Fight, Halfordin 90-luvun puolenvälin viritelmä. Sanoivat jossain arvostelussa, että Crucible-levy on kuulostaa kovasti loppuajan Fightilta.

Lähteet wikipediasta: Judas Priest, Rob Halford, Halford, 2wo, Fight, Nostradamus

Piiloraidat

Piti oikein Wikipediasta katsoa, että kuka molopää alunperin keksi laittaa levylle "piilotettuja" kappaleita. Jos minä kaupungilla kävellessäni tai valokuvia editoidessani haluan kuunnella musiikkia peittämään muun melun ja luomaan tunnelmaa, niin en kai minä helvetissä tahdo yhtäkkiä jymähtää kuuntelemaan useampaa minuuttia hiljaisuutta.

[Voitte kuvitella tähän useamman minuutin närkästynyttä tuhinaa].

Turhanpäiväinen hiljaisuus ikäänkuin rikkoo musiikin kuuntelun funktion, ainakin minulle. Pitää kaivaa soitin taskusta/laukusta ja tarkistaa menikö se vahingossa pois päältä tai loppuiko akku. Minä vain tulen vihaiseksi, tai vähintään ärsyynnyn. Kiva yllätys faneille? Turhaa kuuntelun hankaloittamista. Taidetta? Paskaa.

Jaa kukako se sitten oli? No niitä The Beatlesin mulkvisteja on ilmeisesti tästäkin syyttäminen.

Musiikkia sivuavia huomioita

The most impressive piece of music (... for generations to come)

Muuv joor seksi baadi,
mii sei laadi-daadi.
Göörl juu meik mii rili vaild,
vii kän duu it ool tö nait

Waldo's People is Back Again ja kuulostaa ihan itseltään. iTunesista löytyy näköjään myös ryhmän molemmat albumit ja muutama Waldon aikaisempi soolo-ep. Onhan se kornia, mutta ei sitä voi olla rakastamattakaan.

Toisaalla sitten ihmetellään tuleeko Rock Band koskaan Suomeen. Rajatun eurooppaversion tuplahinta jenkkiversioon verrattuna yli puolen vuoden odottelun jälkeen ei varsinaisesti herätä sympatioitani Electronic Artsia kohtaan, mutta enpä toisaalta peliä jo kokeilleena voinut olla kuolaamatta XBox Live Marketplacea selatessani jo nyt ostettavissa olevaa biisivalikoimaa. Judas Priestit tulisi varmaan ainakin poimittua pois. Korkealta ja kovaa! Ja olipa siellä melkoinen kokoelma The Policeakin.

Sanonpa vielä, että vaikka töissä on tällä viikolla mennytkin myöhään, niin kun oleellisena osana projektia on musiikin ostaminen verkkokaupoista asiakkaan piikkiin, niin paskemminkin voisivat pullat olla uunissa.

Tilastot kertovat elokuvamausta

Poimittuani tänään Anttilan alehyllystä kohtuuhintaisen Inland Empiren, huomasin, että minulla on nyt 10 Lynchin leffaa tai sarjakautta. Järjestelin samalla excel-taulukkoni ohjaajalistaa, ja kun tuo Kaurismäki-projektikin (kaikki Akin elokuvat kronologisessa järjestyksessä) tuli suoritettua, ajattelin samantien kirjata ylös tilaston kärkikastin eli vähintään kuuden elokuvan/tv-sarjakauden nimet. Here goes:

15: Aki Kaurismäki
13: Pedro Almodóvar
11: Joel Coen, Alfred Hitchcock
10: Roman Polanski, Tim Burton, David Lynch
9: Mel Brooks, Terry Gilliam, Hayao Miyazaki, David Cronenberg, Ridley Scott
8: Stanley Kubrick, John Woo, Kevin Smith, Steven Soderbergh, Sam Raimi
7: Robert Zemeckis, Steven Spielberg
6: Billy Wilder, Markku Pölönen, Russ Meyer, Peter Jackson, Matti Kassila, Rob Reiner, Spike Lee, Ang Lee, Quentin Tarantino

Viiteen leffaan pääsee 18 ohjaajaa, neljään 24 ja kolmeen peräti 47 ohjaajaa. Kahden ja yhden leffan ohjaajia en ole jaksanut tilastoida. Listalle pääsee myös yhteisohjauksilla (David Zuckerilla ja Jim Abramsilla molemmilla viisi leffaa, joista jakavat kolmen krediitit.)

Kun ostoskassiin eksyi tänään myös Danny Boylen (kolme leffaa) Sunshine ja perverssinä päähänpistona Police Academy, niin se oleellinen luku on nyt 1379. Voisiko joku ostaa muutaman sata niistä?

Siitähän tuli kiva

Olen aika tyytyväinen tähän yksityiskohtakuvaan Matti Aihan Rumba-patsaasta (joka on näköjään ehdolla Helsingin rumimmaksi) Ruoholahdessa. Laittelen tässä vähitellen viime kuukausina räpsimiäni otoksia pitkästä aikaa Flickriin. Muun muassa Helsinki-settiin on tullut kivasti uusia kuvia.