Kylmä

Olispa ollut oikea kamera mukana. Toisaalta - olisipa 40 astetta lämpimämpää.

Orton-efekti - Temppu, ja kuinka se tehdään

Aina silloin tällöin minulle tulee vastaan uusi valokuvaus- tai kuvankäsittelytekniikka, jonka tahdon opetella ja mahdollisimman pian soveltaa johonkin, tai pikemminkin mahdollisimman moneen, kuvaan. Vaarana on toki se, että uutta opittua tekniikkaa tulee käytettyä itsetarkoituksellisesti ja sen viehätys kuluu nopeasti loppuun. Toivottavasti osaan jarrutella oikeissa kohdissa tämän uusimman kanssa.

Pari viikkoa sitten törmäsin Photojojossa valokuvaaja Michael Ortonin mukaan nimettyy Orton-efektiin, jolle löytyy tutoriaali PCIN.netistä. Tuo tuotriaali jäljittelee Photoshopin avulla alkuperäistä tekniikkaa, jossa kaksi samasta kohteesta otettua diaa laitetaan päällekkäin. Molemmat kuvat ovat hieman ylivalotettuja, ja toinen niistä on tarkoituksellisesti epätarkka. Tästä syntyy kuvaan ylimaallinen hehku, joka sopivassa mittasuhteessa miellyttää silmää kummasti.

Koska en ole aivan sinut Photoshopin layer-blendauksien kanssa, niin kehittelin tekniikasta oman versioni, joka antaa myös hieman enmmän vapauksia. Tuosta päivän aiemmasta kuvasta näkee kuinka efekti toimii maisemakuvassa. Myöhemmin illalla käsittelin pari viikkoa vanhan kuvan vaimostani Sibelius-monumentilla. Tulos näyttää tältä:

Otin kuvan käsittelyvaiheet talteen, ja kirjoitin aiheesta pienen tutoriaalin...

Otetaan ensin kuva sellaisena kun se kamerasta tuli:

Peruskorajuksien (levels, curves, saturation, silmien terävöitys ja kirkastus) jälkeen kuva näyttää tältä:

Kopioidaan kuva (ctrl-j) kaksi kertaa, kolmeksi identtiseksi layeriksi:

Piilotetaan kaksi päällimmäistä layeriä, ja tehdään alimmalle Gaussian Blur. Kuvan koosta riippuen säteen arvo pyörii jossain 10 ja 40 välillä. Oleellista on, että kuvasta vielä hahmottuu, mitä se esittää, mutta mitään yksityiskohtia ei ole erotettavissa:

Seuraavaksi oma lisäni verrattuna lukemaani tutoriaaliin. Tehdään kaksi adjustement layeriä, hue&saturation sekä curves, joiden kanssa ei pyritä niinkään luonnollisuuteen, vaan varsin jyrkkään sävyjen esille tuontiin:

Nyt otetaan esille keskimmäinen layer, jota nimitän tässä "neutraaliksi", koska siihen ei tehdä mitään muutoksia. Ainoastaan sen läpinäkyvyyttä säädetään. Kokeilut ovat osoittaneet, että arvot jossain 40-70% opacityn välillä toimivat parhaiten.

Jäljellä on enää hienosäätöä, joka ei kaikissa kuvissa ole edes välttämätöntä, mutta minusta varsinkin muotokuvissa tämä terävöityksen säätö kannattaa tehdä.

Otetaan siis esille päällimmäisin layer, ja terävöitetään sitä reilulla kädellä:

Pääliimmäinen layer maskataan kokonaan näkymättömiin (mustaksi), ja maskiin piirretään pehmeäreunaisella, noin 50% opacityn siveltimellä valkoista niihin osiin, jotka halutaan terävöittää. Tässä kuvassa silmät, suu sekä takin karvakaulus ja -hihat.

Viimeiseksi terävöitetyn layerin läpinäkyvyyttä säädetään. Opacity 10-30% toimii tässä hyvin.

Nyt kuva on periaatteessa valmis. Tässä vaiheessa, kuvaa toin katseltuani totesin, että hehkusta tuli sittenkin hieman liian punainen, ja se söi hieman liikaa yksityiskohtia ja tunnelmaa. Niinpä palasin adjustement layereille (niitä on vaan pakko rakastaa) ja tipautin saturaatiota sekä tein neutraalista layeristä vielä 10% tiheämmän (opacity 70%).

Lopullinen kuva suuressa koossa, kehyksineen.

Toivottavasti tämä inspiroi jotakuta muutakin. Jos joku photariguru keksii parannusehdotuksia prosessiin, kuulisin niistä mielelläni. Voin myös selventää vaiheita, mikäli jokin kohta jäi epäselväksi.

Zlango!

(Zlango ja paras lehdistötiedote ikinä)

Poliisi pamputtaa taas

Laitoin Ei löytöpalkkiota -blogin puolelle The Policen esityksen Roxannesta, viimeyön Grammy-juhlista. Tänään sankarit julkistivat aikeensa uudesta maailmankiertueesta.

Following the initial North American shows, The Police will head to the UK, Holland, Germany and Italy, among other European destinations.

Kuinkahan kauas herroja täytyy lähteä kuuntelemaan?

Kauhumainontaa

Butt-Ugly linkittää kauhuelokuva Pulsen promosaittiin.

I want to see a ghost

Pitäkää äänet päällä ja katsokaa promo aivan loppuun asti. Olen erittäin samaa mieltä Jannen kanssa: tehokkaampaa webbimainosta en ole vähään aikaan nähnyt.

Itse elokuvahan on uudelleenfilmatisointi Kiyoshi Kurosawan vuonna 2001 ohjaamasta leffasta Kairo, joka huolimatta vertaansa vailla olevista kummitusefekteistä, oli elokuvana aivan hirveää sontaa. Eikä tämä remake ainakaan IMDb:n mukaan ole paljoa kehuttavampi. Harmi.

Puhutaanpa politiikkaa

On se niin väärin, että kun kerran löydän ehdokkaan, jonka kanssa olen melkein kaikesta yhtä mieltä (ydinvoimavastaisuus on oikeastaan ainoa, mikä hiertää realistikenkääni), niin en saa antaa ääntäni hänelle vain siksi, että sen vajaan kymmenen kilometrin matkan, joka asumuksiamme erottaa, halkaisee vaalipiirin raja.

Miksi Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät ole samaa vaalipiiriä Helsingin kanssa? Tarkemmin ajateltuna, miksi ne eivät ole osa Helsinkiä? No jokatapauksessa...

Tahdon siis tässä julkistaa mielipiteeni, jotta edustaja Kasvi on mies paikallaan, ja yksi niitä harvoja, jotka Arkadianmäellä, jotka ymmärtävät minulle tärkeitä aiheita, kuten nopeasti kehittyvän teknologian vaikutusta ihmisen jokapäiväiseen elämään tai yksilönvapauksia ja -oikeuksia - ja luultavasti ainoa siellä, joka jakaa kanssani yhteisen referenssirajapinnan scifiin, peleihin ja muuhun genrekulttuuriin.

Toivon ja suositan, että jokainen, joka vaalipiirinsä ja äänestyskelpoisuutensa puolesta siihen pystyy, antaa äänensä Uudellamaalla Jyrki Kasville (numero 51). Elokuvia ja Valokuvia liputtaa sivupalkissaan Kasvin puolesta vaaleihin asti.

Vielä kun itse keksisin, ketä äänestää Helsingissä.

Vihreät pitäisi ottaa mukaan hallitukseen edes siitä syystä, että Kasvista saataisiin liikenne- ja viestintäministeri. Sitäpaitsi, ikään kuin tohtori Kasvin muut ansiot eivät riittäisi vakanssiin, on huomioitava, että tiukan paikan tullen hän puhuu ja kirjoittaa klingonia:

(bannereita klikkaamalla suomen- ja klingoninkielisille sivuille)

Slide

Sarjassamme mielenkiintoisia Web 2.0 -palveluita (aiemmin: Polar Rose, Zlango, ja hei, YouTube) on tänään vuorossa Slide, palvelu, joka tekee valokuvista Flash-muotoisia esityksiä, joita voi sitten vapasti sijoitella omille sivuilleen, oli kyseessä MySpace, blogialusta, tai muu vastaava.

Pöräytin ihan rekisteröimättä ja viidessä sekunnissa Flickr-portfoliostani kokeellisen slideshown:

Slidesta saa näköjään myös ladattua ilmaiseksi omalle koneelle näytönsäästäjiä generoivan Windows-version. Hubaa.

(linkki löytyi Hittegodsbyrån linkkaamasta 25:n seuraamisenarvoisen web 2.0 -tulokkaan listasta)