helmikuu 01, 2005

Hiljaisuus

Viime päivien hiljaiselo on johtunut työ- ja muista kiireistä. Vapaa-ajan ovat täyttäneet elokuvat, ja pohdinnat niin uusista kuin vanhoistakin valokuvaseteistä. Yksi vanha setti sai yhtäkkiä lopullisen muotonsa päässäni ja ilmestynee valokuvasivuille kunhan saan lopulliset kuvat valittua. Jaana-Mari on tammikuun aikana ahkeroinnut useammankin valokuvasetin kanssa: katsokaa linkit uusiin kuviin gallerian etusivulta. Oma suosikkini on jostain syystä kuva Jäätyneistä marjoista.

Elokuvapuolella on tullut katseltua laatukamaa oikein urakalla. Frankenheimerin Roninin näin nyt ensimmäistä kertaa, ja olipas se tiukka pläjäys, niin kuin meilläpäin sanotaan. Mystic River oli hyvä elokuva, joka jäi hieman ontoksi, mutta Sean Penn ja Tim Robbins ansaitsevat kaiken suitsutuksen, jonka ovat rooleistaan saaneet.

Lauantain riekkujaisista toipumiseen oli varattu Kill Billin molemmat osat japani-versioina. Nämä olivat vielä lainalevyjä, sillä itse odotan kärsivällisesti ohjaajan versiota, jossa osat on leikattu saumattomasti yhteen. Toivottavasti odotuksesta ei tule pitkä, sillä irrallisinakin osin Kill Billit rokkaavat.

Maanantai-illalle mahtui vielä Kaurismäkeläistä ilmaisua. Vaikka Arielissa kirjakielestä lipsuttiinkin ja vaikka kyseessä ei ole millään muotoa ohjaajan paras teos, tokko edes top-5:ssä, niin kyllähän elokuvan katseli oikein mielellään.

Tänään illalla olisi luvassa itäkauhua The Eyen muodossa.

Posted by Henri at 14:17 | permalinkki | Comments (2)

helmikuu 02, 2005

Tron

Samik on löytänyt hienon GPS-paikannuksen avulla pelattavan Tron-pelin. Peliä pelatakseen tosimies tarvitsee toki aidon asusteen.

Posted by Henri at 15:15 | permalinkki | Comments (0)

helmikuu 03, 2005

Keskusteltua, osa 24

Tänään, töiden jälkeen, käytiin Blockblock.netin päämajassa seuraava keskustelu:

- Hei kulta. Ostin kotimatkalla pari dvdeetä. (Numerot 735 ja 736)
- No hei rakkaani. Minäpä ostin rillit. (Numero 10 samoilla vahvuuksilla, jos vahvuuksellisia aurinkolaseja ei lasketa. Ja miksipä laskettaisiin.)

Jaana-Marin kokoelmasta pitää varmaan ottaa kohta valokuva. Ei sitä muuten ihmismieli käsitä.

Noh, ensi viikon lauantaina on kuulemma kodin Anttilassa "Hyvän mielen lauantai", ja he aivan välttämättä haluavat antaa minulle tuntuvan alennuksen kertaostoksesta (johon voi kuulua useampi tuote). Ja kuinka ollakaan, edeltävänä perjantaina ilmestyy tietojeni mukaan kauppoihin hartaasti odottamani Knights of the Old Republic II: The Sith Lords. Mitähän muita tuotteita tuohon paketoisi? Mitä enemmän ostan, sitä enemmän säästän. Eikös niin?

Ehdin jo hetken miettiä, mihin käytän talvilomani, kun Jaana-Marilla ei moista ole, mutta eiköhän tuo KOTOR2 ratkaise kaikki sellaiset ongelmat - olettaen, että kykenen pitämään näppini siitä erossa siihen saakka, että minulla on aikaa pitää se loma.

Posted by Henri at 21:19 | permalinkki | Comments (0)

helmikuu 09, 2005

Puimakone puksuttaa, minä naksutan

Lauantain bilerieukkumisen (voi pojat) jäljiltä sunnuntaitamme voinee pitää "laiskanpuoleisena". Joskus iltapäivällä sängyn pohjalta noustuamme katselimme Dennis Potterin järjettömän hyvän The Singing Detectiven tyydyttävään loppuunsa.

Palautettuani laina-auton kello oli jo reilusti päälle viiden ja oli aika siirtyä intialaisen viihteen pariin. Aamulla (lue: yhden aikaan iltapäivällä) maustumaan laittamamme kana-tikka (missä jälkimmäinen ainesosa on intialainen maustekastike, eikä suinkaan toinen siipieläin) oli valmista pannulle. Lissu seuranamme ylensöimme sekä pää- että jälkiruokaa ja yritimme parhaamme mukaan nauttia Bollywood-viihteestä, mikä osoittatui tällä kertaa haasteeksi, sillä Dil Se.. oli epätasainen ja kokonaisuutena jopa alle keskinkertainen kokemus.

Shahrukh Khan pääosassa ja huikeat laulu- ja tanssinumerot toivat elokuvaan kaivattua imua, mutta juonenkuljetus oli vähintäänkin katkonaista ja henkilöhahmoista kukaan ei varsinaisesti kerännyt sympatioitamme. Juonen kantava idea idealistisen radiotoimittajan ja naisterroristin rakkaustarinasta oli sinänsä toimiva, mutta elokuvan tekijät eivät selvästikään osanneet päättää tekevätkö he romanttista tragediaa, trilleriä, vai mitä.

Tiistai illan audivisuaalinen viihde ei sen sijaan pettänyt. Jori tarjoili meille suurelta kankaalta suomalaisen avaruuseepoksen Saturnuksen Sotavaltias, joka oli niin taattua tavaraa, että sukat pyörivät jaloissa. Petri Hiltusen hienovaraiselle ohjaukselle ja käsikirjoitukselle vetivät vertoja vain herrojen Tanska, Halme ja Hiltunen ilmeikäs näyttelijäntyö sekä elokuvan spektakulaariset erikoistehosteet. Lisää informaatiota tästä Suomi-Scifin merkkipaalusta tarjoilevat Tähtivaeltajan ja Elitistin (kuvien kanssa) arvostelut.

Illan pääelokuvan jälkeen syvennyimme pidennettyyn ohjaajanversioon Donnie Darkosta. Ja sehän oli edelleen erinomainen ja nyt ehkä jopa piirun verran kokonaisempi.

Posted by Henri at 10:31 | permalinkki | Comments (2)

helmikuu 10, 2005

Korkealta ja kovaa

Tässä kuukausi takaperin hörötimme aamulla firman kuljetuksessa radiossa soivalle kotimaiselle sankariheville. Pienen keskustelun jälkeen selvisi myös yhtyeen nimi: Teräsbetoni. Tänään törmäsin sitten Anttilan uudessa download-palvelussa lyhyeen sampleen kyseisestä sinkusta Taivas lyö tulta ja olihan se sinkku pakko poimia fyysisen Anttilan hyllystä ihan asennesyistä, jos ei muuten.

Sinkun nimikappale on kauttaaltaan sellaista uhoa, että ylimääräinen testosteroni valuu cd-soittimen raoista yli äyräiden. Tällaista falsettoa ei pikkupojan keuhkoista synny.


Taivas lyö tulta!
Yläpuolellamme kaikuu kallioilla ääni totuuden
Verivalan taika on aina suojanamme
tuo merkki metallisen veljeyden!

Teräsbetoni - Taivas lyö tulta

Posted by Henri at 17:56 | permalinkki | Comments (4)

helmikuu 12, 2005

Well, Block! me

Mitvitin valkotakkinen setä on tutkinut laboratoriossaan, mitkä Pinserin Top-listan blogeista jäisivät kiinni siveettömyyksien ja muun arveluttavan materiaalin levityksestä, mikäli lukutottumuksia päästettäisiin ohjaamaan Block!-niminen "törkysivujen esto-ohjelma".

Olen jotakuinkin yhtä yllättynyt siitä, että Elokuvia ja Valokuvia kärähti testissä, kuin siitä, että asiaa ymmärtämätön kulttuuriministerimme puskee tällaista sensuurisoftaa päättämään siitä millaisen tiedon lähteillä aikuiset ihmiset saavat kirjastossa surfata.

Mitvit kirjoittaa tärkeästä asiasta. Nyt juuri on oikea aika nostaa asiasta äläkkä. Muistakaa, että vapauksia ei koskaan menetetä kertarykäyksellä, vaan ne nakerretaan pois pala kerrallaan.

Posted by Henri at 00:15 | permalinkki | Comments (0)

helmikuu 14, 2005

Hyvä, paha viikonloppu

Perjantai-illan uhkaava fiasko saatiin käännettyä voiton puolelle ja pääsimme kuin pääsimmekin nauttimaan Billy Wilderin One, Two, Threestä, joka on edelleen täysimittainen viiden tähden ilotulitus. Ennen elokuvaa on syytä vetää henkeä syvään, sillä elokuvan aikana ei juuri hengittämään kerkeä. Tällaista salamakomediaa ei näinä päivinä juuri tehdä.

Lauantai-aamupäivän ja paremman puolen iltapäivää makasin sängyssä helvetin tuskissa kiroten itseäni ja pahaa maailmaa. Torstain kuntosalipyristelyn jäljiltä tuntui kuin joku olisi kuumentanut pitkän rautalangan punahehkuiseksi ja sitten työntänyt sen lihaani toisesta olkapäästä, nytkytellyt sen niskaani lenkille ja toisesta olkapäästä ulos. Tämän jälkeen rautalangan kautta ohajattiin ylävartalooni sähköshokkeja säännöllisin väliajoin.

Kemiallisten apuvälineiden avulla pääsin ylös joskus iltapäivällä ja ehdimme kauppaan - mutta turhaan. Minulle "luvattua" halpahintaista Knights of the Old Republic II:sta ei ollut näkyvissäkään. Kyseiseen kauppaan tulee niitä kuulemma tällä viikolla muutama kappale. No, tuskin minä sitä ehtisin ihan heti pelaamaankaan, mutta silti ketutti suuresti, kun illalla eräät ystävät kertoivat pelanneensa (arvostelukappaletta tosin) jo 40 tuntia ja kehuivat hyväksi. Tahdon vapaa-aikaa ja KotOR 2:n heti ja nyt!

Illan tupaantulijaiset osoittautuivat erinomaisen viihdyttäviksi sekä seuraltaan ja (ehkäpä juuri siksi) keskusteluiltaan , ja mikä parasta, kun väsymys iski ei kotiin tarvinnut kävellä kuin muutaman korttelin matka.

Sunnuntai olikin sitten silkkaa riemua. Pääsimme Jaana-Marin kanssa räiskimään suuren mittakaavan studioon, jossa käytössämme oli useamman neliömetrin valopaneelit ja tuulikone. Varsinaisen kuvauskeikkamme lopuutolokseen olimme erittäin tyytyäisiä, kuten myös asiakkaamme ja saimmepa samalla hulluteltua toisistamme varsin edustavia kuvia, joita varmaan saadaan esille tämän viikon aikana.

Posted by Henri at 10:58 | permalinkki | Comments (0)

helmikuu 15, 2005

Karpela! Karpela!

Janne ja Jaakko sotkevat myös lusikkansa päivänpolttavaan sananvapaussoppaan, ja hyvä niin.

Olen tässä miettinyt, että pitäisikö järjestää spontaanit kirjanpolttajaiset Pasilan pääkirjaston tai Eduskuntatalon eteen. Valittaisiin poltettavaksi joukko maailmankirjallisuuden klassikkoja, jotka tekstisisältönsä puolesta varmasti jäisivät kiinni kulttuuriministerin ajamaan "törkysuodattimeen" ja pukeuduttaisiin valkoisiin kaapuihin. Hankittaisiin asianmukaiset luvat ja kutsuittaisiin media paikalle. Sitten heiteltäisiin itkuvirsien saattamana merkkiteoksia rovioon samalla hurmostilassa huutaen iskulauseita kuten "Lasten puolesta! Ajatelkaa lapsia!" tai "Karpela! Karpela!"

Posted by Henri at 15:35 | permalinkki | Comments (2)

helmikuu 17, 2005

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa

Jee!

Jee!

Jee!

Jee!

Jee!

Posted by Henri at 17:19 | permalinkki | Comments (3)

Nännini räjähtävät riemusta

Star Wars: Knights of the Old Republic II: The Sith Lords

Nyt helpottaa jo hiukan (kts. edellinen merkintä). KotOR II:n seuraksi lähtivät Sudeki ja viisi elokuvaa. Mitä enemmän ostan, sitä enemmän säästän. (On pelkkää sattumaa, että Google löytää tuolla fraasilla blogini toisena.)

Toisaalta ilmatyynyalukseni on täynnä ankeriaita, sillä tuskin ehdin kiireiltäni ostoksiini lähipäivinä koskeakaan.

Posted by Henri at 21:53 | permalinkki | Comments (2)

helmikuu 23, 2005

Piippu - aivan inessiivissä

Tulin juuri töistä. Viime torstai mukaanlukien olen tehnyt sen jälkeen - siis viidessä päivässä - 56 tuntia duunia, jolle uhrasin myös yhden lauantain. Enkä ole edes tiimimme ahkerin pakertaja.

Sunnuntaina lepuutin hermojani: kävimme salilla ja katselimme hyvän elokuvan hyvässä seurassa. Myös internetistä googlaamani reseptin mukaan improvisoitu Butter Chicken onnistui vähintäänkin odotusten mukaisesti, vaikka ruoan jo ollessa lähes valmista yksi oleellinen ainesosa löytyikin käyttämättömänä pöydältä. Käytimme tähän ainekseen (pähkinämantelirouhe) hyväksi havaittua "sekaan vaan" -menetelmää, ja annoimme kermaisen (improvisaatio) Voikanan (ruoka) hautua vielä hetken.

Siinä vaiheessa, kun kattilassa ei ollut kuin öljyä, sipulit, kanelipuikot sekä inkivääri-valkosipuliseos, keittiön täyttänyt tuoksu oli huumaava. Kilolla kanaa ja vastaavilla kertoimella säädetyillä määrillä muita aineksia neljä ihmistä tuli varsin kylläiseksi, ja pakastimeenkin saatiin kolme mikroaalloilla myöhemmin jälkikäsiteltävää ruoka-annosta. Kyllä kannatti.

Enää neljä päivää ehdottomaan deadlineen ja (teoriassa ja toivottavasti) kolme päivää loman alkamiseen.

Lisäys: perjantaiyönä ehdin käydä kuvaamassa työkaverin bändin keikkaa, ja mukaan sattui ensivilkaisun perusteella useampi erinomainen kuva. Päivitykset galleriaan sitten joskus.

Posted by Henri at 00:23 | permalinkki | Comments (0)

helmikuu 25, 2005

Sanottavaa?

Silloin, kun ei ole kuin painokelvotonta sanottavaa, on parempi vaieta - paitsi tietenkin siitä, että painokelvotonta sanottavaa olisi.

Posted by Henri at 00:43 | permalinkki | Comments (1)

helmikuu 27, 2005

Jo helpottaa

Katsoo asiaa miten päin tahansa (40 tuntia ylitöitä, 100 tuntia seitsemässä työpäivässä) viimeinen pinnistys oli miehekäs, mutta se imi myös kaikki mehut. Unet eivät ole vielä täysin kadonneet, ja huomenna joudun selvittämään pari projetkiin liittyvää asiaa puhelimitse, mutta muutoin aion nauttia lomastani täysin rinnoin.

Lauantaina katsoimme Psyykisen Vampyyrin ™ kanssa Hellboyn pidennetyn ohjaajanversion. Vaikka elokuva oli parhaillaan jumalaisen kaunista kamaa, ja siitä paistoi Mignolan kädenjälki, niin käsikirjoituksen puolella kompasteltiin paikoittain todella pahasti. Kyllä tämän ehdottomasti mielikseen katsoi, mutta hukattu potentiaali hieman hatuttaa.

Vampyyrin kadottua yöhön soitimme paikalle hänen kämppäkaverinsa ja jatkoimme kolmella uudella jaksolla Lostia. Sarja on edelleenkin minun silmissäni hienointa, mitä jenkkiteeveestä on pitkään aikaan tullut. Ensi viikolla on jo luvassa seuraava uusi jakso.

Tänään ohjelmaan on kuulunut puolikas Red Dwarfin kuudennesta kaudesta ja Spike Leen hieno 25th Hour - sekä neljän tunnin iltapäivänokoset. Ah, luksusta.

Väsymyksen takana on paitsi vähitellen laukeava stressi, myös aamuneljään venähtänyt sessio KotOR 2:sta. Sanoinko jo jotain siitä luksuksesta?

Posted by Henri at 23:51 | permalinkki | Comments (0)