tammikuu 02, 2004

Joko se loma loppui?

Joulunaika ja vuodenvaihde meni sukuloidessa, bilettäessä, ylensyöden, sohvalla elokuvia ja painia katsellen, valokuvaten, ylensyöden (sanoinko jo, että seuraavankin vuoden suklaakonvehtikiintiö tuli täyteen) ja muutenkin akkuja ladaten.

Vuoden 2003 lopun hetkiä väritti jo välillä epätoivoiselta vaikutanut urakkani saada 200 elokuvan raja rikki jo neljäntenä vuotena peräjälkeen. Kärsimättömille kerrottakoon, että vaikka tiukille otti, niin tavoite saavutettiin, ja jälkilöylyissäkin tuli katsottua useampi elokuva. Kunhan tässä kerkiän, niin kirjoittelen jonkinlaisen reilun kymmenen elokuvan massa-arvostelun, ja pitäisihän se jokavuotiseksi traditioksi muodostunut viime vuoden elokuvakatsauskin naputella.

Posted by Henri at 09:50 | permalinkki | Comments (0)

Barbeja ja muita linkkejä

Ylempi jenkkituomioistuin on päättänyt, että Barbie-nukkeja saa käyttää parodioissa ja taiteessa. Tämä on kokolailla voitto sananvapaudelle ja ansaittu tappio ahneille suuryrityksille. (Sikäli mikäli Geocitiesin sivuille koskaan pääsee, niin sieltäpäin löytyy tätä kiistanalaista Forsythen Barbie-taidetta.

Vaikka Mattel sanookin, että aivan kaikkeen Barbien hyväksikäyttöön hekään eivät aio suostua, niin kyllä tämä aikalailla vapauttaa sekä enemmän että vähemmän vakavasti otettavien taiteilijoiden kädet erilaisiin kokeiluihin, kuten Barbie-pornoon, Paris Hilton -Barbieihin, itsemurhapommittaja-Barbieihin, ja Barbie-disektioon.

Viimeisinpänä viritelmänä: Barbie - Suvaitsemattomuus-kokoelma.

Muissa uutisissa tänään: Brasilia aloittaa yhdysvaltalaisten lentomatkustajien sormenjälkien keräämisen, valokuvaamisen ja rekisteröinnin. Tuomari Julio Sebastiao da Silva ehkä hieman liioittelee Hitler-korttinsa kanssa, mutta kuten eräs linkkiä kommentoinut henkilö totesi, Natsi-Saksakin aloitteli keräämällä mahdollisimman täydellisen rekisterin kansalaisistaan, jotka koettiin epäilyttäviksi. Esimerkin näyttäjänä Brasilialaiset ovat siis oikealla asialla.

Star Wars 30 sekunnissa

Japanilainen tv-sarja kolmesta amerikkalaisesta mallinukesta, jotka ovat muuttaneet japaniin. Vain Japanissa. Ja näiden ihmisten mielestä Janne on omituinen. No, kyllähän Janne on.

Re-Date.comin mukaan minä olen himpun verran päälle miljardi sekuntia vanha. Tai reilun yhden Saturnuksen vuoden. Vuonna 2005 täytän 400 kuukautta ja 2010 minusta tulee 10 miljoonaa minuuttia vanha.

Ja jos tässä ei ollut tarpeeksi tälle illalle, niin laitetaan menneen juhlapyhän kunniaksi vielä jouluinen mainos.

Posted by Henri at 23:17 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 03, 2004

Uuden vuoden pyrotekniikat

Uuden vuoden yönä kävelimme Mikin kanssa Töölönlahden rantaan katselemaan Oopperatalon pihalta ammuttavaa tulisadetta. Täytyy sanoa, että harvoin, jos koskaan, olen nähnyt yhtä komeaa ilotulitusta. Mikki pulputtaa runosuoltaan kahdella kielellä, joten minä tyydyn puhumaan kuvilla. Uuden vuoden albumista löytyy myös Mikin hehkuttama räjähdys Eläintarhanlahdella.

Valokuvasivuja on siis taas päivitetty. (Niille, jotka välittävät, nämä kuvat on nyt sitten otettu Canon 10D + Tokina 17mm/3.5 -yhdistelmällä.)

Posted by Henri at 21:06 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 05, 2004

Ostoksilla

Mitä tapahtuu, jos minut laskee ilman valvontaa dvd-ostoksille? Tilaukseen päätyy 12 levyä, ja pari-kolme on vielä vakavassa harkinnassa. Play.comissa on melkoinen tammi-ale.

Mitä tapahtuu, jos Jaana-Marin laskee ilman valvontaa dvd-ostoksille? Anttilan ale-hyllystä kouraan päätyy Glitter, tuo Mariah Careyn tähdittämä kuluvan vuosituhannen merkkiteos, joka tällä hetkellä komeilee IMDb:n huonoimpien elokuvien listalla sijalla 14.

Kotiteatterissamme vierailevat lopulta päättävät kumman synti on suurempi, mutta minulla on jo mielipiteeni.

Posted by Henri at 11:01 | permalinkki | Comments (0)

Uutta Königiä suomeksi

Selailin aamulla Like kustannuksen verkkosivuja tavoitteenani selvittää kuinka monta osaa Katsuhiro Otomon Akirasta on ilmestynyt, nyt kun he taas viiden vuoden tauon jälkeen ovat alkaneet sitä julkaisemaan. Vastaus oli, että minulta puuttuu suomeksi ilmestyneistä vielä osat 7 ja 8.

Iloiseksi yllätyksekseni löysin myös tiedon, että tämän vuoden alkupuolella pitäisi ilmestyä pitkän odotuksen jälkeen suomeksi myös uutta tuotantoa Ralf Königiltä. Voitte suudella sulhasta on kaiketi jonkinlainen epävirallinen Konrad ja Paul 4.

Saksan Amazonia pikaisesti selaamalla havaitsin, että suomen julkaisutauon aikana Königiltä on ilmestynyt saksaksi useampiakin teoksia. Anglisesta maailmasta Königin humoristista homo-sarjakuvaa on perinteisesti saanut varsin heikosti, ja kun rammstein-saksalla näistä ymmärrä kuin korkeintaan sen Bück dich:in, niin minun on tyytyminen suomennoksiin, joista valitettavan monen painos on jo lopussa.

Posted by Henri at 12:39 | permalinkki | Comments (2)

Viime vuoden viimeiset...

Viime vuoden elokuvalliseen määrätavoitteeseen päästäkseen tiimimme joutui paiskimaan ylitöitä viimeisellä kvartaalilla. Varsinkin viimeisen kuukauden uniajasta tinkivä ja hikeä säästelemätön loppukiri, joka tuotti 38% koko kvartaalin tuloksesta ja pääsi 1,26-kertaisen (keskimääräiseen verrattuna) kuukausituloksensa ansiosta - muutenkin kiireisestä ja kriittisesestä joulunajasta riippumatta - vuoden 2003 neljän parhaan kuukauden joukkoon. Vain perinteisesti menestyksekäs kesäkuu nousi määrällisesti tuottoisammaksi.

Vaikka vuoden tavoite saavutettinkin, niin johtokunta on asettanut vuoden 2004 tavoitteet vielä korkeammalle. Laakereilla ei sovi jäädä lepäämään. Seuraavassa katsauksessa käymme läpi vuoden 2003 viimeisen 10 päivän koettelemukset.

Bang Rajan on edelleen viiksielokuvien kuningas. Ilkeät, pahat ja muutenkin demoniset burmalaiset ovat valloittaneet koko Thaimaan. Koko Thaimaan? Ei aivan, sillä pieni kylällinen urheita thaisotureita pitää puoliaan julmia valloittajia vastaan. Aivan näin asteriksiksi ei mennä, mutta läheltä liippaa. Turhaan ei tätä elokuvaa sanota Thaimaan Braveheartiksi. Sankarillista taistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Ja ne viikset! Muutamaa suvantoa lukuunottamatta elokuva on kerronnaltaan varsin jouhevaa ja viihdyttävää.

X-Men 2 puolestaan on vielä toisellakin katsontakerralla supersankarielokuvien kunkku. Detaljit ovat kohdallaan, ja muutamat muutokset Marvel-universumiin hyvin toeteutettuja ja jatkon kannalta loogisia. Lopussa nousee silmään suuri kyynel kun katsoo, mikä siellä meren pinnan alla lipuu, ja tietää mitä tuleman pitää. Kyseinen tuleva "saaga" on minulle oleellinen osa nuoruuttani, sillä sen kliimaksin myötä tutustuin ensimmäistä kertaa Marvel-sarjakuvaan.

Jouluelokuvamme oli Gosford Park, joka ei sekään ole hohtoaan menettänyt. Tämä elokuvan aidon hengen luovat hieno juoni, mainio dialogi ja erinomaiset näyttelijät, Maggie Smith, Michael Gambon, Derek Jacobi, Richard E. Grant, Alan Bates ja Helen Mirren etunenässään. Sanon etunenässään, sillä luettelematta jäi vielä kymmenkunta muutakin näyttelijää, jotka yksin sytyttäisivät heikomman elokuvan hiipuvan hiilloksen.

Vasta puoleen väliin Trainspottingia katsottuamme tajusimme, kenelle se ihastuttava skottiaksentti kuului. Gosford Parkissakin loistanutta ja tässä elokuvassa aloittanutta Kelly Macdonaldia nähdään seuraavan kerran esittämässä Peter Pania J.M. Barrie's Neverlandissä. Paitsi että Trainspotting on hieno komedia, hieno draama ja hieno huumekuvaus, niin se käytännössä antoi maailmalle Ewan McGregorin ja Robert Carlylen. Kiitos siitä.

Okay oli viihdyttävä pienimuotoinen draamakomedia keski-ikää lähestyvän naisesta ja hänen lähipiiristään usean yhdenaikaisen kriisin alla. Pieni ja lämminhenkinen, ei sen kummempaa. Aihetta olisi voinut lähestyä tehokkaamminkin, mutta ei elokuvan katsomiseen käytetty aika missään tapauksessa hukkaan mennyt.

Asterix & Obelix: Mission Cléopâtre sai luvan korkata uuden televisiomme (Sanoinko jo, että meillä on uusi 32" laajakuvatelevisio? Ylitsevuotavat kiitoksemme.) Kuten olen aiemminkin todennut, harva elokuva pystyy vangitsemaan alkuperäissarjakuvan visuaalisen ilmeen yhtä hienosti kuin nämä uudet ranskalaiset Asterix-elokuvat. Tämä toinen osa junnaa alussa melkoisesti, mutta kunhan vauhtiin päästään, niin riemulla ei ole rajaa. Elokuvan jälkeen puoli kolmen aikaan yöllä minun oli vielä pakko taiteilla meille uusi Monica Bellucci -aiheinen taustakuva.

Koskapa vuoden vaihde alkoi lähestyä uhkaavasti piti tarttua härkää sarvista ja katsoa toiseksi viimeisenä päivänä kolme elokuvaa. Jaana-Marin raataessa töissä minä keskityin uudempaan kevyeen kauhuun ja katsastin viimein Screamin ohjaajan version ja ensimmäisen jatko-osan Scream 2. Ensimmäinen Kirkaisu on edelleen uuden itseironisen kauhuelokuvan kirkkain helmi. Hetkittäin aidosti pelottava ja alusta loppuun äärimmäisen lajityyppitietoinen pätkä on aina ilo katsoa. Kakkososa on turha.

Illalla nautimme vielä Todd Solondzin iki-ihanasta Storytellingistä. Elokuva-arvostelijaystäväni Jaakko on kiteyttänyt elokuvan parhaiten siihen, että kun Happinessissä ihmiset ovat luusereita, mutta eivät ainakaan täysin ymmärrä sitä, niin Storytellingissä päähenkilöt tajuavat itsekin missä jamassa ovat asiat ovat. Ja se on kaksin verroin ilkeämpää. Solondzin uusi elokuva Palindromes on IMDb:n mukaan jälkituotantovaiheessa.

Lopetin vuoden floppiin. Edes suuri hattu ei tee Burt Reynoldsista hauskaa. Smokey and the Bandit. Hyvä tavaton, että tämä elokuva on kärsinyt vuosien saatossa. Ette usko, ellette itse katso. Parempi etten edes aloita. Vaan katsottavahan se oli, kun oli hyllyssä vaikka kuinka monta ajanjaksoa maanut.

Osoituksena siitä kuinka pieni ja perverssi maalima on, juuri kun olin saanut elokuvan katsottua tarkistin sähköpostini, ja siellä ystävällinen diplomi-insinööri Otaniemstä lähestyi minua aikeissa ostaa kyseinen elokuva, koska oli lukenut sitä käsittelevän puolentoista vuoden takaisen blogimerkintäni, jossa ilmoitin häpeäväni koko elokuvan omistamista. Tässä välissä en ollut uhrannut elokuvalle sen kummemmin aivokapasiteettiani.

Vuonna 2003: 200 elokuvaa. Vuonna 2004: enemmän.

Posted by Henri at 17:52 | permalinkki | Comments (2)

tammikuu 06, 2004

Bush 30 sekunnissa

Michael Mooren tekstien ja tyylin ystäville kelpaavat varmasti Bush in 30 Seconds -propagandavideokilpailun finalistit. Joukkoon on mahtunut muutama todella loistava pätkä. Omia suosikkejani ovat What Are We Teaching Our Children ja Bush's Repair Shop

Valitettavasti Billionaires for Bushin tosielämän vastikkeilla taitaa olla enemmän rahaa ja vaikutusvaltaa kuin MoveOn.orgilla, joten tuskinpa nämäkään videot koskaan saavat laajempaa levitystä.

Posted by Henri at 14:33 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 08, 2004

Light Wrapping

Jaana-Mari viihtyi joululomalla ahkerasti kameran kimpussa ja tuloksia on valunut valokuvasivuillemme hiljolleen. Tällä kertaa vuorossa on vaimoni ensimmäinen julkinen albumillinen taidealastonkuvia. Elokuvia ja Valokuvia ylpeänä esittää Jaana-Marin albumin Light Wrapping.

Aina välillä olen Jaana-Marille kateellinen siitä kuinka määrätietoisesti hän toteuttaa visioitaan, ja kuinka selkeänä kuva-aiheet tuntuvat jo etukäteen piirtyvän hänen mielessään. Lähes kaikki parhaista omista kuvistani ovat syntyneet kuin varkain, jotain itse kuvaustilanteessa havaitsemaani yksityiskohtaa tai kuvakulmaa hyödyntäen. Noh, joka tapauksessa tästä uudesta albumista saavat taas olla ylpeitä niin malli kuin kuvaajakin.

Posted by Henri at 10:35 | permalinkki | Comments (0)

Lohikäärme ja kolibri

Olen jo jonkin hetken miettinyt, että pitäisi pistää tuohon sivupalkkiin blogirulla, ikään kuin tunnustamaan väriä. Oma Päivän Pamaukseni vaihtelee melkolailla kuukausittain, mutta tietyt naamat siellä ovat pysyneet sen reilun vuoden, kun olen aktiivisesti blogeja lukenut.

Erinomaisen tilaisuuden lukulistan julistamiselle antaa jälleen uusi ystäväpiirissä syntynyt blogi. Ulkosuomalaiset ystäväni kutsuvat itseään ja blogiaan korskeasti nimillä ja nimellä Dragon/kolibri. Nainen on scifinörtti, mies pelisuunnittelija; molemmat rakkaita ystäviä. Englannin elämää, kirjallisuutta, pelejä, scifiä ja painia saa kuulemma piakkoin tilata myös Pinserin kautta, sillä hakemus on jo laitettu vetämään.

Posted by Henri at 18:14 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 11, 2004

Loputkin painikuvat

No niin, sain sitten editoitua viimein viimeisetkin mielestäni tarpeeksi edustavat kuvat viimesyksyisestä viihdepainispektaakkelista.

Seuraavaksi pitää varmaan kääntää katseensa johonkin uuteen.

Posted by Henri at 00:07 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 12, 2004

Kioskikirjojen kansia

Aamun riemuksi löysin sivuston, jolle on kerätty vanhan kioskikirjallisuuden kansikuvitusta. Aiheet ja asenteet ovat suorastaan herkullisia, ja kertakaikkisen siivottomia kuvia paremmin ne usein paistavat läpi kirjojen nimistä ja etukansien mainosteksteistä. Farm Girl: She Lived Like a Wicked, Little Animal.

Parhaimmat herkut löytyvät kuitenkin aikanaan suositun paheellisen lesbokirjallisuuden parista: 69 Barrow Street Their Love Was Right! But Their Sex Was Wrong - A Startlingly Frank Novel Of Love In The Shadow World OF The Thrid Sex. Sieltä löytyy myös nimisuosikkini Satan Was A Lesbian.

Posted by Henri at 08:18 | permalinkki | Comments (0)

Nostalgiaa

Holodeck vuosimallia 1998 Kasan Jussi on kaivanut Waybackmachinen avulla esille reilun vuoden takaisen Kasan.

Tämä toimii mainiona aasinsiltana kovalevyltä löytämälleni Henri's Holodeckin etusivulle vuodelta 1998. Jotkut lukijoista saattavat jopa muistaa tämän version. Ainakin minä soisin, että he muistaisivat tämän, eivätkä suinkaan niitä psykedeelisillä spiraaleilla taustakuvitettuja sivuja, joita tätä aiemmin olin harrastanut. (Vanhimmat edelleen verkosta löytyvät tekemäni sivut taitavat olla edelleen joskus aiemmin mainitsemani Tieteellisen kirjoittamisen opassivut tiedon hakuun vuodelta 1997).

Kuten tuossa kuvakaappauksessa sanotaan, ensimmäinen versio Holodeckistä tuli rakenneltua joskus vuoden 1993 tienoilla. Voitanko mä nyt jotakin?

Posted by Henri at 12:48 | permalinkki | Comments (2)

Leffakatsaus 2003

Harvassa ovat mukavammat näyt, jotka raskaan työn raatajaa kotiin tullessa odottavat, kuin pino avaamattomia kirjekuoria dvd-nettikaupasta. No, kyllä toki yksi meilläpäin ei-niin-harvinainen näky tulee mieleen, mutta...

Tämän vuoden puolella on hyllyyn päätynyt toistakymmentä ja katsottuakin on tullut jo kahdeksan leffaa, joita ei ole ehtinyt blogaamaan, mutta nyt, ennen kuin aivan unohtuu, on vuorossa jokavuotinen katsaus edellisenä vuonna näkemiiini elokuviin. (Vuoden 2002 katsaus löytyy 3. päivän merkinnän kohdalta viime vuoden tammikuulta.)

Viime vuonnakin tuli kasaan siis 200 elokuvaa, joista peräti 173 dvd:ltä, eli teatterin penkkiä ei ikävä kyllä ole taajaan kulutettu. Koskapa viimeisen kahdeksan vuoden aikana leffoja on kertynyt plakkariin suunnilleen 1700 ja sitä ennenkin melkoinen määrä, en tälläkään kertaa ryhdy arvostelemaan minulle entuudestaan tuttuja rainoja, vaan otan käsittelyyn viime vuodelta minulle uudet 123 elokuvaa.

Käydään listaa läpi kuukausi kuukaudelta, ja otetaan ensin esille minuun suurimman vaikutuksen tehneet elokuvat.

Tammikuu: Lord of the Rings: The Two Towers, Riding in Cars with Boys

Helmikuu: The Choice of Hercules, Free Enterprise, Far from Heaven, Bowling for Columbine, No Man's Land, Mies vailla menneisyyttä

Maaliskuu: Mujeres al borde de un ataque de nervios, Once Were Warriors

Huhtikuu: Sunset Blvd., Best in Show

Toukokuu: Los Amantes del Circulo Polar, X-Men 2

Kesäkuu: Sånger från andra våningen, Hearts in Atlantis

Heinäkuu: Onnen maa

Elokuu: All about Eve

Syyskuu: Olympia, K-PAX, Dolls

Lokakuu: Jules et Jim, Infernal Affairs, Kill Bill, vol. 1

Marraskuu: The Elephant Man

Joulukuu: Hable con Ella, Lord of the RIngs: Return of the King

Kun näiden joukosta lähdetään etsimään kolmea parasta elokuvaa, niin helmikuu on aika selkeästi vahvoilla. Mies vailla menneisyyttä ja Far from Heaven ainakin kuuluvat joukkoon, mutta tällä kertaa voiton taitaa sittenkin viedä klassikkojen kovimpaan kastiin kuuluva Billy Wilderin mestariteos Sunset Blvd..

Vuoden kunniamaininnan saa häkellyttävä Sånger från andra våningen, joka täysin avautuakseen vaatinee vielä useamman katsomiskerran.

Posted by Henri at 21:34 | permalinkki | Comments (2)

tammikuu 14, 2004

Espanjalaista elokuvaa etsimässä

DVD-kokoelmani on kiitettävän monikansallinen: elokuvia löytyy 24 maasta, ja niistä anglisen elokuvan suurmaista Englannista ja Yhdysvalloista on "vain" reilut neljä viidennestä. Englanninkielisen elokuvan osuus on toki suurempi, kiitos Australian, Kanadan, Irlannin ja Uuden Seelannin.

Viime aikoina olen kääntänyt katseeni Espanjaan. Almodóvarin, Lunan ja Medemin elokuvista on vielä monet näkemättä, saati sitten omaan hyllyyn hankkimatta. Ja kyllä suuresta maasta löytyy muitakin erinomaisia elokuvan tekijöitä, kuten Alejandro Amenábar ja Álex de la Iglesia.

Otin kuitenkin asiakseni selvittää hieman, mistä löytäisin kohtuuhintaan täydennystä vielä suppeaan espanjalaisen elokuvan kokoelmaani. Otin aseikseni tutut webbikaupat, IMDb:n Power Searchin ja DVD Comparen. Ensisijaisena hakukohteena olivat manitsemani viisi ohjaajaa.

Ensimmäinen paikka oli tietenkin Play, josta irtoaisi ainakin Almodóvarin La Ley del Deseo, josta ei valitettavasti ole kuvasuhdetietoja helposti saatavilla. Saman kaupan Matador on pan&scan, eikä edes halpa.

Seuraavaksi itse emämaahan, ja ymmärtääkseni luotettavaan DVD Go -kauppaan. Täällä törmään runsaudenpulaan, sillä kaupalla on oma kotimaisen elokuvan sektionsa. Täältä löytyisi Almódovarilta Átame! anamorfisena laajakangasversiona. Alex de la Iglesian hauska La Comunidad on myös tarjouksessa. Bigas Lunan Las Edades de Lulú on myös edukas, mutta Espanja-version leikkauksesta ei ole tietoa. Britti-versiota on leikattu. Lunalta olisi myös kehuttu Son de Mar, mutta siitä pitäisi maksaa melkein 20 euroa ja postikulut päälle. Samaan hintaan saisi myös Manuel Gómez Pereiran Entre las Piernasin, jota tähdittävät aina mainiot Javier Bardem ja Victoria Abril.

Ja koskapa jenkkitaala on tällä hetkellä euroon nähden mitä mainioimmassa kurssissa, niin suuntaamme katseemme myös rapakon taakse, ja sikäläisiä kauppoja saa edustaa Amazon, joka ei ole halvin, mutta usein valikoimaltaan kattavin. Ilokseni havaitsen, että Amazon listaa vanhempaa Almodóvaria. Ainakin ¿Qué he hecho yo para merecer esto?!! ja Entre tinieblas löytyvät anamorfisina laajakangasversioina.

Pikaisimpaan hätään tulee kuitenkin Anttila, josta poimin kotimatkalla Jaana-Marin kehuman Piedrasin, joka taitaa olla ohjelmassa jo tänä iltana. Piedrasin kyytipojaksi sieppasin Kassovitzin Les Rivières pourpresin, jonka kakkososa on näköjään tulee teattereihin tänä vuonna. Molemmat levyt maksoivat alle kympin.

Vaikka kuinka tuntuisi siltä, että mopo on karkaamassa käsistä, niin otan mielelläni vinkkejä hyvistä espanjalaisista, ranskalaisista ja italialaisista elokuvista tuonne kommentteihin.

Posted by Henri at 20:10 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 16, 2004

Lisää metsänneitoja

Hartaasti asiaa harkittuani tulin siihen tulokseen, että kun Jaana-Mari omalla tavallaan aukaisi oven, niin minun on katsottava mihin käytävä johtaa. Niinpä lisäsin Maidens of the Forest -albumiini lisää pukineettomia neitoja. Jos kerran taidealastonkuvaus on jotain, mitä haluan tehdä, ja malleilta on lupa, niin miksikäs ei?

Ensi kesänä olisi tarkoitus kuvata taas hieman erilainen metsäsetti, ja vapaaehtoiset mallit kerääntyvätkin jo sankkoina joukkoina ovemme taakse - eivätkös vain keräännykkin?

Muissa valokuvauutisissa Digicamera.net uutisoi kuun lopussa avautuvan Helmut Newtonin näyttelyn Taidehallissa (sivu irroitettu kehyksistään). Tämä lienee pakollinen kohde kulttuurivierailulle. Toisaalla Diginewsissä linkitetään erittäin havainnolliseen artikkeliin, siitä millaisella kuvitusvalokuvalla on menekkiä.

Ja mainitaan nyt vielä kaksi valokuvalehteäkin. Uusi ranskalainen Photo on taas amatöörikuvaajien teemanumero, jossa esitellään 500 kuvaa, jotka on valittu 50000 lehteen lähetetystä. Joukossa on aivan nerokkaita ideoita, ja lehti toimii varmasti inspiraationa kenelle tahansa valokuvauksesta kiinnostuneelle.

Jo ennen joulua tipahti postiluukusta Ifin asiakasjoululahjana uusi kotimaisen digikuvauslehti Pikseli, joka on viimein päätynyt myös irtonumeromyyntiin. Ensimmäiseksi numeroksi 70-sivuinen pikseli on aivan mainio. Ulkoasu hakee vielä muotoaan, ja siitä tulee mieleen lähinnä suurella innolla tehty harrastajalehti, mutta asiaa lehdessä tuntuu olevan lähes jokatasoiselle kuvaajalle. Minua itseäni kiinnostivat eniten artikkelit valonkäytöstä, kuvien arkistoinnista, Canon 10D:stä ja värienhallinnasta, sekä tietenkin henkilökuva digillä jo pitkään studiossa kuvanneesta Mikko Säteristä.

Hyvä alku. Odotan mielenkiinnolla seuraavia numeroita. Saatanpa jopa käyttää hyväkseni tutustumistarjouksen ja tilata lehden kotiin vuodeksi.

Posted by Henri at 23:46 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 17, 2004

Toipuvan kolahoolikon tunnustuksia

Hei, mä olen Henri, ja mä olen kolahoolikko.

Mä en ole juonut yhdeksään päivään pisaraakaan kolajuomaa. Viime viikon torstaina ostin töissä automaatista puolen litran Lemon Light -kokiksen, ja se jäi viimeisekseni. Valitsen kerralla kylmän kalkkunan lähestymistavan ongelmaani.

Kaikessa vakavuudessa täytyy todeta, että vaikka kuinka väittäisin ja yrittäisin uskotella, että ongelmaa ei ole, niin kolajuomaa valui kurkusta kuin keskivertokoodarilla, ja se alkoi tuntua fysiikassa. Jos aamulla ei saanut kolalasia, niin viimeistään puolilta päivin alkoi särkeä päätä. Töiden jälkeen ja viikonloppuisin kolaa kului vähintään iso pullollinen illassa, eli reilusti päälle 10 litraa viikossa. Sillä hinnalla saisi pari dvd:tä viikossa . Huomatkaa, että vaikka mittaan kulutushyödykkeitä mielummin dvdeissä, kuin euroissa, niin dvd-hoolikko en ole - voisin lopettaa koska vaan, mutten halua.

No, nyt eletään sitten jonkin aikaa ilman kolaa, ja katsotaan vaikuttaako se mitenkään elimistöön.

Posted by Henri at 23:41 | permalinkki | Comments (2)

tammikuu 19, 2004

Idols-huumaa

Tämän Idols-oheistuotteen minäkin voisin haluata nähdä Suomessa. Hollannin Idols-kisan huonoimmat osanottajat yhdessä stadionilla. Simply the best.

Posted by Henri at 15:00 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 22, 2004

Tulevia...

Parikin uutta elokuvaa on herättänyt mielenkiintoni muutaman päivän sisään: Van Helsing voi olla todella hieno, jos se on tehty tarpeeksi kieli poskessa. Jos se taas ottaa itsensä liian vakavasti, luvassa on vuoden floppi. Traileria pääsee katsomaan Applen trailerisivuilta.

Ei ehkä kuitenkaan, sillä vuoden kökkötraktori tulee olemaan mitä suurimmalla varmuudella, Halle "osaan halutessani näytellä, mutten useimmiten viitsi" Berryn tähdittämä Catwoman. Vajaa viikko sitten Ain't It Cool Newsissä raportoidut kuvat kissanaisen puvusta antavat esimakua elokuvan oksennusrefleksikertoimesta. C'moon, olen nähnyt vakuuttavampia, ja paremmin Bat-universumiin sopivia, Kissanais-asuja pornoelokuvissakin - todella halvoissa pornoelokuvissa.

Elien löysin myös kuvia ja kaksi tiiseriä Enki Bilalin omista Nikopol-sarjakuvistaan ohjaamasta leffaversiosta Immortel (ad vitam). Tämä, jos mikä, tulee rokkaamaan.

Ain't It Cool Newsin kautta löytyy myös traileri uudesta Charlie Kaufmanin kässäämästä Eternal Sunshine of the Spotless Mind -elokuvasta.

Posted by Henri at 11:51 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 23, 2004

Radiomainonnasta

Kuuntelemme Jaana-Marin kanssa radiota lähinnä aamuisin. Ainakin viisitoista vuotta vanhasta ministereosarjastani kajahtaa aamuisin herätyksenä Groove FM, Radio Helsinki tai joskus hyvin harvoin YleX. Yleensä pystymme pysyttelemään yhdellä kanavalla muutamasta viikosta kuukauteen, kunnes mainokset (joko kaupalliset tai kanavan omat) pakottavat meidät siirtymään seuraavalle.

En suurin surminkaan kykene muistamaan yhtään erinomaista radiomainosta. En edes kovin montaa hyvää. Tuntuu, että suomalaiset radiomainosten tekijät ovat juuttuneet molemmista saappaistaan 80-lukulaisen naaman- ja äänenvääntelyhuumorin suohon. Turha väittää, että kasari tulee radionkin puolella takaisin. Näiden mainosten tekijät eivät ole koskaan "kultaiselta" vuosikymmeneltä poistuneetkaan.

Mainoksia tekemään ovat päätyneet varmaankin ne ainoat ihmiset, jotka vielä yli 15-vuotiaina kuvittelevat, että Aake Kalliala on joskus ollut hauska - tai on vieläkin kuuminta mitä Suomen viihdeteollisuudella on tarjota. Tämän seurauksena radiomainoksisssa toistellaan tahallisen typeriä mainoslauseita ylipitkissä mainoksissa äänellä, joka antaa ymmärtää, että ääninäyttelijänä toimiva mainosmiehen idioottiserkku on saapunut nauhoituksiin suoraan etikkaperäruiskeklinikalta.

Sanoinko jo ylipitkissä, sanoinko? Näitä mainoksia tekee varmaankin se sama toimisto, joka on viime vuosikymmenen aikana tuhonnut Jenkki-purukumin aikanaan vahvan brändin 2-5-minuuttisilla mukahauskoilla yhden vitsin elokuvateatterimainoksiillaan. Kiitos noitten mainosten, minä tietoisesti yritän etsiä kaupan hyllyltä jonkin toisen brändin purkkaa. Radiomainosten suhteen ihmisen keskittymiskyky lienee tv-mainontaakin lyhyempi, kun visuaalinen ärsyke puuttuu.

Perustuuko kaikkien radiomainosten teho siihen tietoiseen tekijään, jonka ansiosta ärsyttävä mainos saa muistamaan brändin. Minä ainakin muistan - mutten osta. Muistan vuosikymmenienkin jälkeen. Mennään, mennään Etolaan! Sieltä saaaaaaaaaa. Mitä vaaaaaaaaaan."

Ja ne ääninäyttelijät: jos ne eivät ole tekohauskoja jatkuvasti äänenmurrosaikoihinsa taantuvia, niin sitten ne ovat niitä samoja tyyppejä, jotka puhuvat mainostettavasta tuotteesta ja mainoksen luonteesta riippumatta huoliteltua kirjakieltä. Niitä samoja, joita kuulee monikansallisten tuotteiden suomeksi dubatuissa versioissa: Emmeköhän mekin Marjatta ryhtyisi laihduttamaan, kun tuo naapurin Kaija-Leena on niin hoikistunut? - Puhut toden sanoja mieheni. Juokaamme siis tätä uutta ja raikasta Kevyt-Ölkky-Kolaa.

Missä ovat nasevan lyhyet, oikeasti hauskat radiomainokset, joiden ääninäyttelijöillä on enemmän karismaa, kuin studion nurkassa nököttävän kahvikupin pohjaa kansoittavalla home-eliöllä?

Posted by Henri at 17:38 | permalinkki | Comments (3)

tammikuu 27, 2004

Elämää...

Kävin sitten sunnuntaina salilla ensimmäistä kertaa lähes kolmeen viikkoon. Syynä ei ole motivaation puute, vaan pitkään jatkunut ikävän tukkoinen olo. Flunssaisena ei ole hyvä rehkiä liikaa. Nyt kuitenkin olo tuntui paljon paremalta, joten oli pakko ottaa itseään niskasta ja vyöryä joululaardien lopulliseen sulatukseen.

Tänään on sitten iskenyt tuo pakolllinen "toisen päivän jäykkyys", joka paikkaan yläkropassa koskee. On hämmentävää taas kerran huomata, että tunne on jonkinlaista käänteishaamukipua: paikoissa, joita särkee, ei pitäisi olla mitään, mutta nyt sinne on ilmestynyt lihasta. Ei kai tässä valittaakaan voi. Vaimo ainakin tykkää.

Viikot kuluvat pitkiä työpäiviä vääntäen kohti helmikuun lopun isoja deadlineja, viikonloput rentoutuen. Viime viikonloppuna saimme viimein katsottua Jeremiahin kakkoskauden loppuun. Pienoisesta antikliimaksista riippumatta kauden loppupuoli oli yhtä jaksoa lukuunottamatta todella hienoa maailmanlopun jälkeistä meininkiä. Kolmannesta kaudesta, jos sellaista tulee, eteenpäin sarjan puikoissa on ilmeisesti joku MGM-studion lakeija, joten tulevaisuuteen on suhtauduttava sekä pelolla että odotuksella. Mielummin näkisin ohjaimissa, jonkun jolla on vahva visio.

Ja juuri, kun olin lopullisesti luovuttamassa Enterprisen suhteen, läväyttävät he silmien eteen yllättävän toimivan jakson, joka lupaa parempaa. Toivottavasti tästä muodostuu laadultaan nouseva trendi. Angelin viidennen kauden suuri juoni otti taas askeleen eteenpäin, mutta kaiken rehellisyyden nimissä viimeaikojen humoristiset välijaksot ovat olleet paljon parempia.

Mitä muuta? Katsastimme pari ensimmäistä jaksoa Porno-Osbournesiksikin nimitetyn Family Businessin ensimmäiseltä kaudelta, ja havaitsimme sen erittäin viihdyttäväksi. Siitä varmasti lisää myöhemmin. Malttamattomimmat voivat sillä välillä lukea Eros-guiden esittelyn sarjasta. Toinen kausi puolituntisia alkaa jenkeissä aivan näinä päivinä.

Posted by Henri at 10:02 | permalinkki | Comments (0)

tammikuu 30, 2004

Viralliset Kotisivut

Työpaikan sähköpostilistalle putosi tänään Viralliset Miss Suomi Kotisivut. Herramunjee...

Nämä Virallistakin Virallisemmat sivut ovat suunnilleen sellaista tasoa, jota minä aloittelevana webbikoodarina olisin voinut päästää käsistäni joskus kymmenisen vuotta sitten, kun en vielä paremmasta ymmärtänyt - ainakin jos olisin ollut sivuja tehdessäni umpihumalassa. Tai jos olisin koskaan suostunut koskemaan Microsoft Frontpageen, joka löytyy laadun takeena näidenkin sivujen takaa.

Suosikki-kömmähdykseni on ehdottomasti missikandidaattien kuvien epäsuhtainen koon muuttaminen. Nuoret neidot näyttävät killisilmäisiltä ja anorektisen laihoilta.

Taitaa taas olla ollut jonkun päättäjän 12-vuotias Idioottiserkku™ asialla.

Posted by Henri at 20:28 | permalinkki | Comments (1)

tammikuu 31, 2004

Hakusana-boogie

Jahas, taitaa olla taas aika pitkästä aikaa kerätä googlistien katseet blogiini pakkaamalla yhteen merkintään viime viikkojen suosituimmat hakusanat. Valitettavasti havaitsin, että perinteiset mittarini ovat palveluntarjoajan vaihtumisen myötä lakanneet toimimasta, joten minun on turvauduttava Nebulan antamaan tilastotietoon.

Elokuvia ja Valokuvia löytyy useimmin (yllättävää kyllä) hakusanoilla vlokuvia ja valokuvia. Alaotsikkoa sen sijaan pitäisi vaihtaa: villihevoset toivat blogiin tammikuussa 4 ratsutyttöä- tai poikaa, kun esimerkiksi sen yhden näyttelijän alastonkuvat kiinnostavat edelleen päälle sataa uteliasta. Taidan suosiolla vääntää otsakkeen muotoon Elokuvia ja Valokuvia - versio 3.1 - matti nykänen penis kuvia.

Farkkupeppu ja fakiiri Kronblom eivät esiinny samassa haussa, mutta yhtä montaa tiedon valtatien tallaajaa ne tuntuvat kiinnostavan. Nainen seisoo aivan nakuna. Varmasti, mutta missä?

Anatomia kiinnostaa edelleen, ja nimenomaan... (kyllä, uskollisimmat lukijat arvaavat) ... polven anatomia.

Posted by Henri at 01:49 | permalinkki | Comments (0)

Kultainen Kuukkeli

Fabulan Jaakon innoittamana Pyllyruman blogin Janne jakaa ensimmäiset Kultainen Kuukkeli -blogipalkinnot myöhemmin keväällä. Palkintokategorioiden muodostus on käynnissä helmikuun kuudenteen, jonka jälkeen virallisiin kategorioihin otetaan vastaan ehdokkaita.

Hetken mietittyäni keksi heti kaksi kategoriaa, jossa minulla (MINULLA!) olisi mahdollisuuksia palkinnoille: Paras blogi, jonka kirjoittajan sukunimi on lähinnä sanaa blogi -sarjassa joutuisin tiukoille Kasan Jussin kanssa, mutta uskoakseni kategorian Paras elokuviin ja valokuviin keskittynyt blogi, jonka otsakkeessa on viite googlen hakutuloksesta löytyneisiin suomalaisen iskelmän sanoihin voittaisin suvereenisti.

On minulla oikeitakin ehdotuksia, mutta sulattelen niitä vielä hetken.

Posted by Henri at 18:19 | permalinkki | Comments (0)