helmikuu 21, 2010

Leffakatsaus 2009

On melkein maaliskuu, ja vaikka olen näköjään melkein lopettanut julkisen blogaamisen (Facebook on hallittavampi ja tuottaa enemmän palautetta), niin joistain perineteistä haluan pitää kiinni. Siispä: parhaat vuonna 2009 näkemäni minulle uudet elokuvat, olkaa niin hyvät.

Toisin kuin vuosi 2010, joka ei määrällisesti ole vielä vakuuttanut, viime vuosi kului tiiviisti leffojen parissa. Yhteensä 215 leffaa, joista 166 minulle uusia, mikä on prosentuaalisesti (77%) enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1996, jolloin aloin pitämään kirjaa näkemistäni elokuvista. Toisaalta myös tähtien keskiasrvo, 3.39 jäi saman aikavälin surkeimmaksi.

Mutta se tilastorunkkauksesta toistaiseksi, katsotaan leffat kuukausi kukaudelta ja sen jälkeen arvotaan tai valitaan vuoden parhaat.

Tammikuu: Rendition, Letters from Iwo Jima, The Wrestler

Helmikuu: Crash (Haggis, 2004), Mr. Brooks, Das Leben der Anderen

Maaliskuu: El Orfanato

Huhtikuu: Black Narcissus, Futurama: Bender's Game, Forgetting Sarah Marshall

Toukokuu: Star Trek, Taken

Kesäkuu: Ei mitään mainitsemisen arvoista.

Heinäkuu: Control, Persepolis, Zack and Miri Make a Porno

Elokuu: Vicky Christina Barcelona, Burn After Reading

Syyskuu: Thirst, Red Cliff (5 tunnin versio), Synechdoche, New York, Mary and Max

Lokakuu: Milk, Gran Torino, Slumdog Millionaire, Der Baader-Meinhoff Komplex

Marraskuu: Kaukosaaren kirous (lyhyt), Valkyrie, Moon, Tummien perhosten koti

Joulukuu: WALL-E, Inglourious Basterds

Vuoden heikosta laadusta kertoo jotain sekin, että tuolle listalle oli pakko ottaa mukaan hirveä määrä "vain" neljän tähden elokuva, ettei useampi kuin yksi kuukausi jäisi täysin tyhjäksi. Yleensä joka kuukaudelle on riittänyt vähintään niitä neljän ja puolen tähden erinomaisuuksia.

Tähän väliin voisinkin sujuvasti artikuloida käyttämäni viiden tähden skaalan:

*****: Elämää suurempi
****½: Erinomainen
****: Erittäin hyvä
***½: Selvästi keskivertoa parempi
***: Kaikin puolin keskiverto, katsoo ihan mielikseen
**½: Jää keskivertoa heikommaksi, mutta ei täyttä roskaa
**: Huono.
*½: Leffassa on vähintään yhdet hyvät tissit tai jotain muuta huomionarvoista
*: Silkkaa silsaa, ei ensimmäistäkään armahtavaa aspektia

Vaan mahtuihan tuonne niitä elämää suurempiakin muutama: Das Leben der Anderen jatkaa ällistyttävän hyviä Saksan lähihistoriaa ruotivia leffoja; Red Cliff ei ehkä kanna täysin jokaista hetkeä viidestä tunnistaan, mutta kokonaisuutena se on fantastinen epookki; Synecdoche, New York kolahti minuun puhtaasti henkilökohtaisista syistä kovempaa ja raskaamin kuin mikään elokuva vuosiin.

Nostan muiden ylitse kuitenkin kaksi viime vuoden parhaiden roolisuoristuksien tuleviksi klassikoiksi nostamaa elokuvaa: Mickey Rourke The Wrestlerissä ja Sean Penn Milkissä tekevät henkeäsalpaavaa taidetta. Ja koska olen moneen otteeseen sanonut, että niin erinomainen kuin Penn olikin, Rourkelta ryöstettiin Oscar. Niinpä nostan vuoden parhaaksi leffaksi The Wrestlerin.

Vuoden yllättäjäksi nimeän Rakkautta ja Anarkiaa -festareilla päätösleffanani näkemäni Mary and Maxin ja vuoden varmimmaksi hitiksi Pixarin uusimman mestariteoksen WALL-E. Molemmat, täysin erilaiset, animaatiot onnistuivat sekä koskettamaan että hersyttämään hysteerisen naurun hetkiä. Näitä kahta tulee listan leffoista varmasti tulevina vuosina useimmin uudelleenkatsottua.

Tänä vuonna emme edes yritä 200 elokuvaan, sen verran aikaa ovat tv-sarjat alkaneet viemään. Olkoon tavoite kuitenkin nostaa 1996 tokokuun jälkeen katsomieni elokuvien määrä yli kolmen tuhannen. Siihen tarvitaan vielä 133 leffaa tämän päivän jälkeen. Toivottavasti niihin mahtuu myös noita elämää suurempia kokemuksia.

Aiemmat leffakatsaukset: 2008, 2007, 2006, 2005, 2004, 2003, 2002.

Posted by Henri at 21.02.10 22:35
Comments