maaliskuu 04, 2008

Havaintoja sensuurikeskustelusta

Tällä kertaa en aio toistella niitä argumentteja, joita minä ja itseäni fiksummat olemme eri puolilla nettiä jo pitkälti viime vuoden puolelta toistelleet. Sen sijaan esitän muutaman havainnon, jotka tänään olen poiminut asian ympärillä vellovasta keskustelusta.

Yksi: En ole vielä törmännyt yhteenkään ihmiseen, joka kerran päätettyään, että lapsipornon nimissä harjoitettava valtiollinen ennakkosensuuri on hyvä asia, olisi järkeenvetoavia väitteitä ja todisteita kuunneltuaan muuttanut mielipidettään. Ja tämä ei ole pelkästään hysteriaa, tai laa-laa-sormet-korviin-hyssyttelyä. Ihmiset jopa kuuntelevat kohteliaasti perusteluita, tuntuvat tajuavan mistä on kyse, ja sitten jokin primaali tunnereaktio nyrjäyttää aivot takaisin "mutta pakkohan tää sensuuri on lasten takia tehdä" -tilaan. Voisiko joku esittää minulle vastaesimerkin henkilöstä, jonka mielipide on oikeasti muuttunut? Pyydän hartaasti.

Kaksi: Vastaväittelijän leimaaminen kuolaavaksi idiootiksi, jonka olisi parempi leikkiä korkitetuilla haarukalla ("Why is there a cork on the fork?") kuin Internetillä, ei edistä viestin perille menoa.

Kolme: Sensuurinvastustajiiin myötämielisesti suhtautuvien lukijoiden ja keskustelijoiden joukossa alkaa esiintyä taisteluväsymystä. "Joka päiväkö tästä on pakko jauhaa? Eikö ole mitään muuta?". Epäilen jopa, että asiaa ajaneissa poliittisissa piireissä tätä on osattu odottaa: "Riehukoon nyt aikansa. Kyllä ne sitten lopettaa, kun ei välitetä niistä, tai viimeistään jos Apple/Nokia/XXX kertoo jostain jännästä uudesta nörttilelusta."

Tahtoisin lopettaa ajatukseen, jonka poimin jonkin verkkolehden jostain niistä tuhansista kommenteista, jota olen tässä muutaman päivän aikana läpi kahlannut. Halutaanko tässä suojella lapsia, vai lastensuojelijoiden mielenrauhaa?

Laajennan tuon ajatusleikiksi:

Tilanne yksi: "Lapsenraiskaus ja väkivaltainen hyväksikäyttö maailmassa jatkuu ennallaan, mutta sinä et saa koskaan tietää siitä. Sinulle ongelmaa ei siis ole olemassakaan."

Tilanne kaksi: "Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö vähenee merkittävästi, mutta joudut jatkuvasti lukemaan aiheesta sekä tuntemaan lannistavaa voimattomuutta tämän vakavan ongelman edessä."

Kummassako tilanteessa sinä haluaisit elää? Kumpaako tilannetta luulet nykymuotoisen internetsensuurin edistävän?

Posted by Henri at 04.03.08 23:23
Comments

Hartaasti toivon, että kaikkien lapsipornon julkaisemisesta tuomittujen suomalaisten nimet ja kuvat tulevat nettiin.

Posted by: Kirsi Myllyniemi at 05.03.08 22:15

En ole varma, että kannattaako tässä edes tähdätä vahvasti sensuurimyönteisten päiden kääntämiseen. Sillä on olemassa paljon päättäjiä ja virkamiehiä jotka tunnustavat itselleen, etteivät oikeastaan tajua koko hommaa, mutta äänestävät tietyllä tavalla, koska vaihtoehtoja ei ole esitetty, eikä ongelmista ole keskustelua.

Ehkä mielenosoitukset ja muut nostavat keskustelua sen verran, että uskalletaan olla sensuurista eri mieltä leimautumatta pedofiiliksi.

Olen samaa mieltä, että haukkuva retoriikka ei ole paras mahdollinen. Sensuurin vankkojen puolustajien on entistä vaikeampi vaihtaa kantaansa, sillä se kävisi arvovallan päälle.

* *

Joko näit tämän? http://tinyurl.com/2loevr

Tuon autenttisuudesta ei ole takeita, mutta jotenkin olisi kuvaavaa, että joissain piireissä marssijat olisi leimattu pedofiileiksi ja estotoimien laajentamista muihin sisältöihin pidettäisi ajankohtaisena lähinnä koska lapsipornoestoja vastustavat saisivat siitä lyömäaseen.

Posted by: erkka at 05.03.08 22:32

Kirsi, ymmärrän kyllä miksi näin toivot. Asia ei kuitenkaan ole ongelmaton.

Lynkkausmieliala ei koskaan lisää yhteiskunnan lainkuuliaisuutta. Maailmalla on myös aika lailla ennakkotapauksia, jossa on hakattu tai muuten teilattu tyyppejä, joilla on vaikkapa sama nimi kuin tuomitulla, ja sattuvat esim. asumaan samassa kaupunginosassa.

(Suuri?) osa pedofiilien uhreista on sukulaisia/tuttavaperheiden lapsia. Missä on uhrien oikeusturva tässä tapauksessa? Entäpä tuomittujen mahdolliset omat lapset, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä? Pitääkö heidät leimata?

Vaikka pedofiilit mielestäni pitäisikin eristää ikuisiksi ajoiksi lapsityöstä, niin tuomion kärsittyään heillä pitäisi kuitenkin olla samat oikeudet yrittää parannusta kuin muillakin rikollisilla.

Itse koventaisin vankeusrangaistuksia ja lisäisin korvauksia uhreille. Eristäisin tosiaan tuomitut loppuiäkseen työstä lapsien parissa, pitäisin sellaiseen ammattiin hakeutumisen yrittämistäkin rikkomuksena, josta häkki heilahtaa.

Posted by: Henri at 05.03.08 23:32

Erkka, huomasin tuon tekstin, joo. Epäilen erittäin vahvasti sen aitoutta.

Posted by: Henri at 05.03.08 23:34