joulukuu 15, 2007

Kuukaudet vierivät, minä vyöryn

Jaahas, kahden edellisen merkinnän välillä ehti näköjään vierähtää lähes kaksi kuukautta. Paljon on ehtinyt tapahtua, mutta insiraatio kirjoittamiseen on antanut etsiä itseään. Päiväkirjamainen tuotanto on hivuttautunut Jaikun ja Filckr-365-projektin puolelle. Lokakuun loppupuolen jälkeen olen kuitenkin ehtinyt:

  • ... käydä useammassakin taidenäyttelyssä ja mm. nähdä itseni alastomana Pohjois-Espalla sijaitsevan gallerian seinällä.
  • ... hankkia toisen Dyson-merkkisen pölynimurin
  • ... varmistaa, että ensi vuonnakin riittää katseltavaa vaikka tv-luvasta, digiboksista ja televisiosta luovuimmekin. Ensimmäistä kertaa elämässäni mulla ei ole telkkaria kotona.
  • ... piipahtaa Lontoossa mobiiliseminaarissa katsomassa 30-metrisiä Powerpoint-kalvoja.
  • ... menettää neitsyyteni Applen asiakkaana. 80GB iPod Classic voitti samanhintaisen viskipullon. Ei sillä, etteikö sitä Islay-viskiä olisi kuitenkin tullut matkalta raahattua.
  • ... nörtittää niin maan perusteellisesti.
  • ... ostaa vuoden kolmannen kameran ja ottaa sillä muutaman sata kuvaa. Ei mitään grandiöösimpää vielä, mutta tähän mennessä olen 40D:hen erittäin tyytyväinen. ISO-säädöt ja kuvanlaatu ovat kohdallaan, ja pitkästä aikaa kykenen kuvaamaan isolla kameralla hämärässä ilman salamaa.
  • ... pelata järjettömän määrän Halo 3:a verkossa. Kavereiden kanssa se on todella hilpeää, mutta kyllä sillä yksinkin mielikseen aivonsa tyhjentää.
  • ... katsoa Blade Runner - The Final Cutin hyvässä seurassa itsenäisyyspäivänä. Kylläpä olikin taas fantastinen elämys. Edellinen katsomiskerta oli vanhalta vhs-nauhalta, kun olen seitsemän pitkää vuotta odotellut elokuvan arvoista painosta (Viiden levyn paketti 28 euroa kotiin kannettuna. Unohtakaa kotimaiset "tarjoukset".)
  • ... pelata Mass Effectin ensimmäisen kerran läpi. Varsinkin loppupuolella scifi-juoni sai minut täysin pauloihinsa. Leuka putosi ainakin kerran lattialle asti. Tällaista sen elämää suuremman seikkailun pitää olla. Seuraavalla kerralla pahiksena.
  • ... tiluttaa Rock Bandiä yhden saunaillan edestä sydämeni kyllyydestä. Rummut olivat kiva uusi tuttavuus, mutta mikrofonissa minä suorastaan kanavoin Jon Bon Jovia - tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia. (Ne jotka tuntevat laulutaitoni, osaavat varmasti aaavistaa millaisesta elämyksestä oli kyse.)
  • ... katsoa reilut kolmekymmentä elokuvaa. Uusista tuttavuuksista eniten kolhtivat Millennium Actress, Death Proof ja An Inconvenient Truth. Tv-sarjoja samassa ajassa tuli katsottua kolme: Secret Diary of a Call Girl oli viehättävää, huomoristista, ja paikoin hyvinkin seksikästä hömppää. Esi-Python sarjoista At Last the 1948 Show oli loistava ja Do Not Adfjust Your Set kammottavaa kuraa. Miten näistä aineksista saattoikin syntyä kaikkien aikojen paras tv-sarja?
  • ... popsia kengurua.
  • ... sopia ensimmäisestä oikeasta valokuvanäyttelystäni.
  • ... ja tietenkin, viettää kuusivuotishääpäivää ihanan vaimoni kanssa. Rakkaus kukoistaa.

Toivotaan ettei seuraavaan merkintään mene aivan kahta kuukautta. Ehkä ne pysyisivät silloin myös lyhyempinä.

Posted by Henri at 15.12.07 19:45
Comments