syyskuu 24, 2007

Naamakirja koukuttaa

Yhtäkkiä aivan kaikki ovat Facebookissa. Itse tulin tietoiseksi naamakirjasta joskus reilu vuosi sitten, kun tein töissä kartoitusta sosiaalisista verkostoitumispalveluista, silloin palvelu ei ollut vielä kaikille avoin. Elokuun alussa "aktiivisia käyttäjiä" - millä sitä sitten mitataankaan - oli Wikipedian mukaan 39 miljoonaa, ja juuri äsken luin jostain (jos löydän lähteen lisään sen), että määrä on kasvanut kolmen prosentin viikkovauhtia, mikä tarkoittaisi kahdessa kuukaudessa 26% eli noin 10 miljoonaa uutta käyttäjää.

Suomessakin on herätty, valtavirtalehdistöä myöten. Tänä viikonloppuna juttuja on ollut ainakin Nytissä ja Pressossa. Samaan aikaan kaverit ovat alkaneet huudella, että nyt viimeistään pitäisi liittyä. Olen sinnitellyt pitkään näitä presense-palveluita vastaan. MySpace ei missään välissä innostanut, Jaikuun annoin ylipuhua itseni töissä kesälomalta palattuani, ja nyt torstaina annoin periksi ja tein tunnuksen Naamakirjaan.

Olen koukussa. Kolmessa päivässä olen löytänyt 70 "ystävää", tai oikeammin naamatuttua - mukana on tosiaan työkavereita, satunnaisia tuttuja vuosien varrelta, muutama nettituttu, joita en ole koskaan kasvokkain tavannut sekä sitten niitä ihan oikeita sydänystäviä. Naamatuttujen menon seuraamisessa, oman profiilin rakentelussa ja hupaisien pikkusovellusten lisäilyssä tuntuu riittävän tekemistä loputtomasti.

Aivan hukkaan tämäkään aika ei kulu, sillä kaiken muun kivan lisäksi tästäkin opista on vielä arvaamatonta hyötyä työhommissa. Asiakaskin on jo valittu.

Toisaalla aika kuluu elokuvateatterissa. R&A-miniarvioita olen pudotellut tuonne aieemin linkkaamaani Jaiku-virtaan. Kirjoittelen sitten syvempää analyysiä festareiden jälkeen tai puolivälissä. Katsotaan miten aika Naamakirjalta riittää.

Posted by Henri at 24.09.07 00:04
Comments