tammikuu 23, 2007

Tehkää mulle kamera

Minä tarvitsisin uuden digipokkarin - no oikeastaan digijärkkärinkin, mutta sellainen on jo tiedossa, kunhan katsotaan mitä maaliskuun alun PMA-messuilla julkistetaan.

Sen sijaan sellaista pokkaria, jollaisen oikeasti haluaisin ei ole markkinoilla. Filmiaikaan oli vielä Olympus Mju 2, yksi parhaista koskaan valmistetuista kompaktikameroista. Jos en vihaisi skannaamista niin, niin kaivaisin "myykkärin" laatikosta siksi aina mukana olevaksi kamerakseni.

Mitä sitten kaipaisin? Tässä vaatimattomat perusvaatimukseni:

Iso sensori ja tarpeeksi hyvä optiikka. Jos Myy2 sai aikaan loistavia kuvia koko filmiruudulle, niin miksei kukaan ole onnistunut valmistamaan kompaktia, joka suoriutuisi samasta samankokoiselle digisensorille. Unohtakaa megapikseleillä runkkaaminen ja suurentakaa sensoria. Ottaisin mieluummin APS-C-kokoisen sensorin 4:llä megapikselillä, kuin pinta-alaltaan alle 15-osan kokoisen sirun, jolle on pakattu 10 miljoonaa pikseliä. Johan sen järkikin sanoo, että kuvanlaatu siinä kärsii. (lisätitoa sensoreiden kokoluokista)

APS-C:t ja isommat sensorit myös tuppaavat olemaan kuvasuhteeltaan 3:2, joka miellyttää silmää syystäkin enemmän kuin nykyiset antiikkitöllön muotoiset pikkusensorit. Se on se kultainen leikkaus, nääs.

Manuaaliset valotuksen ja aukon säädöt. Täysautomaatti-, aikapainotettu, aukkopainotettu ja täysin manuaalinen valotus, kiitos.

Helppo ISO-arvon säätö. Nyt kun ei olla enää sidottuja yhden herkkyiseen filmiin koko "rullan" ajaksi, niin ISO-arvoa pitäisi pystyä säätämään yhtä helposti kuin aukkoa ja valotusaikaa. Ja valitun arvon pitäisi olla koko ajan nähtävissä muiden arvojen vieressä.

Pistemittaus valotukselle ja sen lukitseminen. Ei enää arvailuja, miten kamera valottaa. Toinen lukintanappi valotukselle toinen tarkennukselle. Valotuksella voisi toki olla myös joku fiksu evaluatiivinen täysautomatiikka perusnäpsyjä varten. Histogrammi valotuksen tarkistamista varten olisi pop.

Raw-formaatti olisi kiva bonus, mutta ei minun pokkarilleni välttämätön. Zoomiakaan ei tarvita - mieluummin se valovoimainen ja überterävä optiikka. (Hassua, että olen tässä dissannut kaksi tärkeintä digipokkareiden myyntivalttia: megapikselit ja pitkän zoomin.)

Siinähän tuota olisi. Jos joku toisi moisen markkinoille, ostaisin kaksi: toisen itselleni, toisen vaimolleni. Oisko mitään?

Unohdinko ostoslistalta jotain?

Posted by Henri at 23.01.07 00:49
Comments

Pikkumyy on diginä menettänyt kaiken sen, mikä teki siitä loistavan filmikamerana. Miehekkeellä mju-digi ja on vallan kamala romu.
Olen samaa mieltä, mju oli(on) mahtava! Yhä joskus saan vakuutella immeisille, että jokin kuva on otettu pikkupokkarilla.

Oma mjuni kulki aina mukanani vuosien ajan. Digit painavampia ja tavallisesti suurempiakin, joten ei aivan kaikkialle tule raahattua.
Itsekin etsimässä uutta digiä kun oma Canonin powershot a80 alkaa siirtyä eläkeikään sekä hajota käpäliini. Onnea etsinnöille!

Posted by: Oola at 23.01.07 00:59

Kunnon kuori vois olla vielä pop - siis sellainen, ettei tartteis säikkyä että se menis taskunpohjalla rikki. :)

Posted by: Janne Jääskeläinen at 23.01.07 08:09

Totta töriset ! Itse arvostan vieläkin enemmän tuota XA:ta. Diginä olen käyttänyt Olyn C-70:tä, jolla macroilu on mukavaa.

Posted by: JukkaP. at 23.01.07 08:49

Ihan totta, että jonkinlainen iskun- ja vähintään roiskevedenkestävyys olisi kiva bonus.

Minusta digi saa olla painavampikin, mutta mielellään kamera ei saisi olla fyysisiltä mitoiltaan vanhaa Myy kakkosta suurempi.

Mitähän tapahtui sille Kodakin(?) aikanaan kehittelemälle "elektoniselle filmille", joka olisi tehnyt mistä tahansa filmikamerasta muutaman megapikselin digikameran?

Posted by: Henri at 23.01.07 11:55

Aamen. Ottaisin myös kaksi, toinen taskuun ja toinen varalle. Itse asiassa etsin ja jo jonkun aikaa olen juuri tämmöistä etsinyt.

Posted by: Oje at 24.01.07 18:24

Helppo homma. Laadukas, hyvin tehty runko, erinomainen optiikka (todella überterävä ja valovoimainen), suhteellisen pieni koko ja, jos ei nyt ihan full frame, niin kuitenkin 1.3x kennolla varustettu kamera on jo olemassa. Ja löytyy RAW, manuaalisäädöt ja 10MP.

Ai mikäkö, no tietysti Leica M8.

http://www.leica-camera.us/photography/m_system/m8/

Ottaisin sen heti, jos vaan saisin.

Posted by: Kari at 25.01.07 00:50

Ajattelin itsekin kirjoittaa tuohon loppuun, että Leica M8 olisi varmaan ominaisuuksiltaan lähinnä. Se on kuitenkin vielä liian järeä laite koko ajan mukana kulkevaksi.

Tuo toivelistani on aika utopistinen, mutta olisin periaatteessa varsin tyytyväinen pokkariin, jossa on samankokoinen kenno kuin Canonin x0D-järkkäreissä, ja linssi, joka pystyisi ottamaan siitä kaiken irti.

Posted by: Henri at 25.01.07 13:04

Itseasiassa Leican D-Lux 3 täyttää aika monta noista asettamistani vaatimuksista, paitsi sen tärkeimmän, eli sensorin koon, ja sen mukanaan tuoman kohinattomuuden.

Lukemiseni arvosteluiden mukaan kamera kärsii aika pahasta kohinasta ISO 200 suuremmilla arvoilla. Minä kaipaa sellaista kameraa, jonka voisi heittää vaikka ISO 800:lle, ilman yletöntä pudotusta kuvanlaadussa.

Posted by: Henri at 26.01.07 12:00

Itsekin oon nyt kierrellyt liikkeissä + netissä ja kerännyt kameravaihtoehtoja exceliin. Tämä vähän toi mieleen, että josko vaihtaisi Canonista pois ja koittaisi Olya. Tarve olisi saada rinnalle pikkukamera ja tietysti muistikortit saisivat olla molemmissa samat.

Canonin S3 on toinen haave, mutta siihen ei ole sukellussuojaa saatavilla, joten noi voisi hoitaa sitten sillä pikkukameralla, kun sukeltaessa ei kuitenkaan paljoa zoomailla - valkotasapainon säätö riittää.

Posted by: Timo at 28.01.07 12:32

Olen pohtinut juuri samaa asiaa. Ostaisin heti pokkarin, jos siinä olisi iso, kohinatonta kuvaa tuottava kenno, valovoimainen, laajakulmainen linssi (ei haittaa, vaikka olisi kiinteä) ja siitä löytyisi RAW-tuki.

Plussaa retro-lookista, mutta se ei olisi välttämätöntä.

Posted by: Tare at 30.01.07 10:46