heinäkuu 08, 2006

Ei pääse tuntipalkalle

Viikon hiljaisuus on johtunut siitä, ettei ole mitään painokelvollista sanottavaa.

Kotikoneeni kovalevy hukkasi master boot recordinsa eikä suostunut käynnistymään. Aikani leikittyäni kolmella eri cdeeltä käynnistyvältä Linuxilla sain kuin sainkin pelastettua levyltä tiedot usb-kovalevylle ja tuntitolkulla selvitystyötä tehtyäni selvitettyä, miten saan kovalevyn uudelleen tunnistettua myös Windowsin asennusohjelmalle.

Asennettuani Windowsin ja tärkeimmät ohjelmat uudelleen, kovalevy kuoli toistamiseen. Kello kaksi yöllä kirosin niin, että puolikuolleetkin, tässä tapauksessa väsynyt vaimoni, heräsivät. Onneksi takuu oli voimassa ja levyn vaihto sujui lähes ongelmitta. Jättivät nimittäin liikkeessä kertomatta, että SATA II-kovalevy pitää jumperoida hitaammaksi, jotta se toimii vain SATA I:ä tukevan emolevyn kanssa - vaikka erikseen asiasta kysyin. Ja taas tuli kiroiltua.

Nyt jotaikuinkin kaikki toimii jälleen (sormet ristissä). Viikon saldoksi jäi iso kasa kirosanoja, monta litraa tuskanhikeä ja tietotaito, joka on kasvanut monta pykälää aihealueella, josta en oikeastaan haluaisi tietää mitään. Olen asentanut Windowsin kolme kertaa, buutannut koneen ainakin kaksisataa kertaa, seitsemään eri käyttöjärjestelmään tai pelastuslevyyn. Olen vaihdellut kovalvyn piuhoja sekä ronkkinut bios-asetuksia ja Windowsin rekisteriä.

Onneksi selvisin (knock on wood) vain muutaman tärkeän tiedoston menettämisellä, ja niistäkin oli pari kuukautta vanhat varmuuskopiot. Jos kuitenkin jotain tästä opin, niin olen nyt jatkossa hyvin paranoidi varmuuskopioiden suhteen. Oleellisimmat, eli valokuvat ja dokumentit, ovat tällä hetkellä kahdella eri kovalevyllä sekä dvdeelle poltettuna. Nyt pitäisi vielä löytää joku helppo, halpa ja hyvä automaattinen backup-softa.

Miksei tietokone voi vain toimia? Ilman ongelmia.

Posted by Henri at 08.07.06 12:55
Comments