elokuu 18, 2005

Ottaa aivoon

Sanotaan se suomeksi: nyt kyrpii.

Onnistuin aamulla kadottamaan silmälasini. Kävin ennen töihinmenoa hakemassa kameramme ammattimaisesta kennonpuhdistuksesta (kaksi linssiä jäi vielä huoltoon, toinen puhdistettavaksi ja toinen rikkoontuneen himmentimen takuukorjaukseen) ja liikkeestä ulos päästyäni vaihdoin aurinkolasit päähäni. Silmälasit pistin koteloonsa takin povitaskuun ja koska ulkona oli lämmin, kannoin takkia huolettomasti käsivarrella.

Hyppäsin bussiin ja istumaan päästyäni huomasin, ettei kotelo ole enää povarissa. Korvissa meuhkaavan musiikin ansiosta en ollut kuullut niiden putoavan. Asiaa tarkemmin ajattelematta hyppäsin bussista heti seuraavalla pysäkillä ja jolkotin takaisin lähtöpisteeseeni. Laseja ei näkynyt missään. Samantien mieleeni tuli kuitenkin varmuus siitä, että sinne bussiinhan ne lasit tietenkin putosivat. Soitto HKL:lle auttoi sen verran, että sain bussia liikennöivän yhtiön työnjohdon kiinni, mutta myöhemmin päivälläkään ei lasejani ollut näkynyt.

Onneksi kotoa löytyivät vielä vanhat, heikompivahvuiset varalasit. Jaana-Marilla ei tälläisia huolia ole, kadonneiden tilalle olisi löytynyt kymmenet samoilla vahvuuksilla. En ole aivan varma, onko tämä narsismia vai huolellista varautumista pahimman varalle. Huomenna täytyy soitella vielä kerran bussiyhtiöön ja sitten löytötavaratoimistoon, joskin olen jo aika lailla toivoni menettänyt. Himputti.

Eikä siinä vielä kaikki. Vahingot eivät näköjään tule koskaan yksin. Noustessani illalla firmamme pikkubussista Kaivokadulla huomasin kännykkäkoteloni repeävän ja 700 euron työsuhdekännykkäni lentävän kaaressa katukivetykselle. Tällä kertaa onnettomuuden seurassa kulki onni, sillä luuri selvisi naarmuitta.

En ole aiemmin ollut tavaroita hukkaavaa tyyppiä, mutta kun olen tällä viikolla juossut myös etsimässä viime lauantain polttareiden jäljiltä kadonneita hygieniatuotteita, en tiedä olenko höpertynyt ennen aikojani vai onko mulla vain huono viikko.

Posted by Henri at 18.08.05 19:40
Comments