heinäkuu 25, 2005

Rooma - maanantai

Tämä pitkähkö kuvaus Rooman lomamme neljännestä eli viimeisestä päivästä on kirjoitettu jälkikäteen. Sisältää muun muassa hienoja kuvia (!) ja paljon hehkutusta.

Shop 'till you drop

Maanantai-aamuna meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko ryntäisimme aikaisin takaisin Vatikaaniin katsomaan lauantaina väliinjääneeltä museopuolelta Sikstiiniläiskappelin ynnä muut nähtävyydet tai valitsisimme jonkin pitkän ostoskadun, ja yrittäisimme päästä rahoistamme eroon (ikään kuin se olisi jokin ongelma).

Vatikaanissa jonottaminen ei enää jaksanut innostaa, ja pitäähän sitä nähtävää jättää seuraavallekin matkalle, joten alistuin kohtalooni kävelevänä kenkäkassitelineenä. Jotta jaksaisin kantaa enemmän ostoksia, jätin jopa päivän ajaksi järjestelmäkameran hotellille ja päätin pärjätä Ixuksella.

Valitsimme kaduksemme Via Nazionalen, jolloin reitin varrelle osui myös muutama komea nähtävyys, kuten Santa Maria Maggioren kirkko, Piazza della Repubblicalla sijaitseva komea merenneitosuihkulähde Fontana delle Naiadi ja aikojen saatossa Paavien, kuninkaiden ja nykyisin presidentin virka-asuntona toimiva Palazzo del Quirinale.

Vähemmän suora panorama

Jos etenemisemme sunnuntaina Porta Portesella oli hidasta, niin nyt muistutimme (tai siis eräs nimeltä mainitsematon vaimo muistutti) kahdella ekstravarpaalla varustettua kolmivarvaslaiskiaista. Kun kymmenen metrin matkalle osui kolme kenkä- ja rättikauppaa, joissa kaikissa oli saldi päällä, niin sain istuskella kadunvarsipenkillä vartin per kauppa.

Saldi

Itse löysin lopulta Repubblican laidalta musiikkikaupan, jossa oli ihan kiitettävä valikoima elokuvia, mutta hinnat eivät olleet kilpailukykyisiä Anttilan tai Playn kannsa, eikä italialaisissa elokuvissa ollut pääsääntöisesti edes englanninkielisiä tekstejä. Nuovo Cinema Paradison pitkän version olisin ostanut vähän kallimmallakin, jos siinä olisi ollut anamorfinen kuva, mutta kauppojen hyllyillä oli vain "kansainvälistä" lyhyttä (kahden tunnin) versiota.

Lopulta Jaana-Marille tarttui mukaan kahdet kengät (joista toisten alennetullakin hinnalla olisi saanut Porteselta kahdetkymmenet, mutta parempi näin - vähemmän kannettavaa), yksi vaivainen hame ja kissakuvioiset helmi- ja paljettikirjaillut bikinit. Eli ei juuri mitään.

Rooman liikenne

Missään tai koskaan en ole nähnyt näin paljon skoottereita. Tuntui siltä, että joka kolmas tai neljäs kulkupeli oli pieni kaksipyöräinen. (Tässä kohdassa kaikki asiantuntijat ottavat Eddie Izzard -ilmeen ja -ajoasennon, sekä sanovat Ciao!) Ei ollut lainkaan epätavallista nähdä liikennevaloista kohti syöksymässä viidestä viiteentoista skootteria tai kadunvarsia, joille niitä oli pysäköity useiden kymmenien ryppäinä. Myös pienet autot, kuten Smart olivat häkellyttävän yleisiä, mutta eipä niitä kapoisia sivukujia juuri millään muilla navigoitaisikaan.

Minihame ja korkokengät - ainoa oikea tapa ajaa Vespalla

Liikennevaloja siis oli, mutta ei läheskään joka kadunkulmassa, ja niistä harvoistakaan jalankulkijat tuskin jaksoivat välittää, vaan kadulle syöksyttiin, kun kahden peräkkäin liikkuvan ajoneuvon väliin jäi yli viisi metriä. Äänimerkit soivat lähes tauotta, mutta yhtään kolaria emme onneksi nähneet - tai aiheuttaneet.

Muiden päivien liikennevilinän rinnalla sunnuntaina ainakin Via dei Imperialin vallinnut hiljaisuus oli mykistävä. Viimeksi olen yhtä vilkkaalla kadulla nähnyt vastaavan liikeenpuutoksen Helsingin keskustassa juhannuspäivänä.

Foro Romano

Forum Romanum

Shoppauskierrokselta ryntäsimme pikaisen suihkun, vaatteiden vaihdon ja ison kameran mukaan poimimisen kautta Colosseumille, jossa liityimme suunnitelman mukaisesti perjantaina bonuksena saamallemme Tourus Maximuksen opastetulle kierrokselle, suuntana Forum Romanum. Kävelimme Via Sacraa ja tutuksi tulivat niin riemukaaret, temppelit, Vestan neitseiden pyhättö kuin Julius Ceasarin polttohautauspaikkakin. Kierroksen lopuksi nousimme Palatino-kukkulalle ja kuljeksimme rauhassa tuhansien vuosien murentamien raunioiden katveessa.

Tähänkin kiteytyy loma Roomassa

Olisin hyvin voinut kuvata raunoita, pylväitä ja temppeleitä lähes loputtomiin. Kuvakulmia ja -aiheita olisi kyllä riittänyt vaikka viikoksi. Seuraavalla Rooman-reissulla annan Jaana-Marille vapaan shoppauspäivän ja tulen itse tänne. Poistuessamme alueelta ilta-aurinko oli jo sen verran matalalla, että raunioiden tiili- ja kiviseiniin löi kaunis lämpimän valon ja varjojen leikki.

Pylväs ja puu

Kulinaari-turismimme huipennus

Illalla piti päästä vielä kuvaamaan, ja sain Jaana-Marin houkuteltua kävelyreissulle Treville, kun löysimme opaskirjasta maininnan lähteen takana sijaitsevasta koko Italian parhaasta jäätelöbaarista - ja se on paljon sanottu, se.

Paikannettuamme jätskibaarin ystävällisen poliisimiehen opastuksella, lähdimme etsimään pääruokapaikkaa. Ahtaiden kadunvarsipizzerioiden seasta pelmahdimme pienelle, rauhalliselle aukiolle, josta löytyi Casa Mia -niminen ruokalistallaan paljon lupaava ravintola. Lupaukset eivät olleet turhia. Koskaan emme ole vastaavan tasoisia pasta-annoksia syöneet. Sekä Cannelonit että Raviolit olivat taivaallisia ja antipastitkin ajoivat enemmän kuin asiansa.

Canneloni & Mixed Ravioli

Roomassa on joka kadunkulmassa jäätelöbaari, parhaissa kaksi, Trevillä viisi. Korttelin-parin verran Treviltä syrjään sijaitsee Il Gelato di San Crispino, joka on vuodesta 1993 hallinnut arvostelujen ja kilpailujen ykköstilaa Italiassa. Testaamiemme 4,5 euron, neljän lajikkeen, noin kolmen desin kupposten perusteella maine on ansaittu.

Yhdistelmämme olivat: viski, sitruuna, kaakao ja inkivääri-kaneli (Henri) sekä kerma-hunaja (paikan "signature-maku"), pistaasi, biscotti-suklaakeksi ja kaakao (Jaana-Mari).

Kun muissa geloaterioissa kirkkaanväriset jäätelöt ovat esillä houkuttimina ja valinnan helpottamiseksi, täällä tuotteet pidetään visusti syvissä kylmäsäiliöissä kannen alla. He eivät käytä säilytykseen muuta kuin kylmyyttä. Erään arvostelun mukaan kaikki illan lopussa jäljellä oleva jäätelö heitetään surutta jätteeksi, ja seuraavana aamuna prosessi aloitetaan alusta. Koskaan ei ole mikään jätesäiliö kuulostanut niin houkuttelevalta.

Trevillä välltelimme agressiivisia ruusunmyyjiä ja saimme kivan setin yökuvia. Haikein mielin jätimme hyvästit öiselle Roomalle. Seuraavana aamuna aika oli kortilla.

Trevi yöllä

Posted by Henri at 25.07.05 23:00
Comments