heinäkuu 24, 2005

Rooma - sunnuntai

Tämä pitkähkö kuvaus Rooman lomamme kolmannesta päivästä on kirjoitettu jälkikäteen. Sisältää muun muassa hienoja kuvia (!) ja paljon hehkutusta.

Opaskirjan kanssa kaupungilla

Vaikka jalat olivat lauantain kirkkokiipeilystä hellinä, etenimme suunnitelman mukaisesti, ja sunnuntai oli meille nähtävyyspäivä. Olimme jo ennen matkaa valinneet erinomaisesta opaskirjastamme (suosittelen lämpimästi) toistakymmentä kiinnostavaa kohdetta, jotka olivat sopivan kävelyetäisyyden päässä toisistaan. Ongelma tässä logiikassa toki on se, että vaikka kaksi perättäistä kohdetta olisivatkin lähellä toisiaan, niin se seuraava on aina vähän kauempana ja kauempana - ja kauempana...

Kotiinpalattuamme mittasimme Google Earthilla reittimme summittain, ja lyhyen raitiovaunupyrähdyksen (alla olevassa kuvassa vihreällä) lisäksi helteistä päiväkävelyä tuli suoritettua yli kymmenen kilometriä.

Sunnuntain neljännesmaratoni

Tiberin vartta markkinoille

Aloitimme jo useaan otteeseen hotellin näköalaterassilta ihastellusta Italian yhdistäneen kuninkaan Vittorio Emanuele II:n monumentista, joka lienee Rooman modernin (1900-luvun alku) rakennustaiteen mahtipontisin saavutus, joka vetää kolossaalisuudessaan vertoja antiikin Rooman keisarien hullutuksille.

Mittakaavasta saa käsityksen, jos heitetään ajatusleikkinä, että Mannerheimin patsaan ympärille olisi rakennettu kolmen Eduskuntatalon kokoinen muistomerkki, jonka pelkkä päärakennus peittäisi alleen Kiasman, Postitalon ja Sanomatalon. Ja tietenkin koko komeus on valkoista marmoria ja koristuksena useita kymmeniä jättimäisiä patsaita, joista näyttävimmät lienevät katolla komeilevat siivekkäiden hahmojen (muinainen voiton symboli) ohjastamat sotavaunut.

Tästä jatkoimme Tiber-joen rantaan, poiketen matkan varrella sattumalta eteen osuneelle Bocca della Veritalle, mutta emme vaivautuneet jonottamaan puolta tuntia kokeillaksemme pureeko reliefi sormemme irti. Sitäpaitsi, Jaana-Marilla oli tulenpalava kiire markkinoille.

Porta Portese

Samaisesta opaskirjasta bongattu Porta Portese on kahden kilometrin mittainen markkinakuja, jonka molemmilla reunoilla on kojuja vieri vieressä, ja niitä riittää myös jokaiselle sivukujalle. Jos kymmenelle metrille mahtuu kuusi kojua, niin koko matkalla niitä voisi silloin olla reilusti päälle tuhat - ja joka kolmas niistä myy kenkiä. Arvannette, että etenimme etanoina.

Kenkiä!

Suurin osa myytävistä tuotteista oli uusia, mutta joukkoon mahtui myös second-hand-kamaa vaatteista kirjoihin ja koriste-esineisin. Eräällä sivukujalla myytiin huonekaluja. Meiltä matkaan markkinoiden läpi kului vajaat kaksi tuntia ja mukaan tarttui muun muassa kahdet kengät, paljettijakku, olkihattu, aasialaisteemainen pellavapaita, petrolinsininen turkiskaulus ja sievä topaasikaulakoru.

Vaikka varsinainen shoppauspäivä oli säästetty maanantaille, niin kannettavaa oli siis jo melkoisesti mukana tässä vaiheessa päivää. Onneksi Jaana-Mari ymmärsi helteen lisäävän kannettavan tavaran raskautta, ja jätti suosiolla (joskaan ei ilman huokauksia) rekkiin sen 200 euron täyspitkän turkiskauluksisen mustan nappanahkatakin, jonka ovh kotomaassa lienisi päälle tonnin. (Ehkä teemme jonain vuonna syys/talviaikaan nahkavaatereissun erikseen.)

Nämä eivät kaikki ole minun


Ja ne nähtävyydet

Siirryttyämme raitiovaunulla Trasteveren puolelta nähtävyyskeskittymään, lähes juoksimme läpi Piazza Navonan, Pantheonin, Trevin lähteen ja Piazza di Spagnan Espanjalaisine portaineen. Matkalla törmäsimme kuin vahingossa jättimäisiin Markus Aureliuksen pylväisiin. Välillä poimimme matkaan pizzaa, jäätelöä ja sitruunajääsohjoa.

Fontana del Nettuno @ Piazza Navona

Pantheon lähes alkuperäisessä kunnossaan

Roomaan paluu varmistettu - tehtävä suoritettu

Piazza di Spagna

Trevin lähteellä teimme pakolliset kolikkotaiat, joten Roomaan lienee pakko ("voi meitä raukkoja") palata (ainakin) toistamiseen. Väistelimme kaupustelijoita parhaamme mukaan, mutta kumiset stressipallo-ukkelit voittivat minut puolelleen. Jaana-Mari puolestaan kesti aivan viime metreille, ennen kuin sortui tukemaan kansainvälistä piratismia yhdentoista euron musta-valkoisen feikki-Prada käsilaukun verran. Ai niin, Spagnalta hankin kalsarit eli herrain-alushousut.

Espanjalaisten Portaiden huipulla olimme niin naatit, että otimme suosiolla hissin metrotasolle, ja siirryimme taas Terminin ja Colosseon asemien kautta hotellille lepäämään.

Z-Salamipartio

Monumento a Vittorio Emanuele II

Illastuskohteemme jäi mieleen mainiosta pastoistaan, joista varsinkin Jaana-Marin Penne Alla Arrabiata oli maukkain ja tulisin ikinä, sekä laulavista tarjoilijoistaan. Hyvän aterian jälkeen siirryimme iltakuvaamaan jo päivällä koetulle monumentille. Studio Julmahuvia mukaillen kävimme seuraavan keskustelun:

- Punaviiniä ja hyvää seksiä!
- Vittorio Emanuele II !
- Punaviiniä ja hyvää seksiä!

Eikös David-patsaan pitänyt olla Firenzessä?

Posted by Henri at 24.07.05 23:00
Comments